Tuntemattomia ovat Herran tiet, tai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa Buddhan tiet. Nimittäin se tosiasia, että ruotsalaisia ei enää itseään saa maansa marjametsiin, on poikimassa ennennäkemättömän turistirysän Fredrikan kylään pohjoisessa Ruotsissa, tarkemmin sanoen Åselen kunnassa Västerbottenin läänissä. Paikkaan, jonka nähtävyyksistä tähän asti tärkein on ollut jylhä maisema.
Takavuosina päiviteltiin sitä, että Thaimaasta asti lennätettiin Ruotsin Lappiin ihmisiä, jotka työnnettiin ämpäreiden kanssa metsän keskelle tehtävänään yrittää erottaa mustikka puolukasta. Ei aluksi niin helppoa, jos ei kumpaakaan ole eläissään nähnyt.
Ulkomaalaisia marjanpoimijoita on kummasteltu Suomessakin, ja hyvin he näyttävät nyttemmin pärjäävän. Usein paremmin kuin laiskistuneet koto-suomalaiset.
Mutta tässä tarinassa on kyse Ruotsista, ja Fredrikasta. Osa thaimaalaisista marjanpoimijoista ei palannutkaan takaisin saatuaan ämpärit tukkuliikkeeseen, vaan asettautui jo vuosia sitten tuohon 300 asukkaan kylään. He katselivat ympärilleen ja pitivät näkemästään - oli rauhaa, oli hiljaisuutta. Ja sitten alkoikin tapahtua. Joku sai idean.
Ensi vuonna tai seuraavana fredrikalaisen kukkulan päällä on määrä olla valmiina Euroopan suurin buddhalaistemppeli, hiljentymisen paikka. Sinne mahtuu kerralla 300 läsnäolijaa, alapuolella konferenssisalissa on tilat 800 ihmiselle. Kaiken tuon komeuden päällä kimaltelee 20 metrin korkeudessa viisimetrinen kullattu Buddha, joka arvoituksellisin ilmein tiirailee norrlantilaista metsämaisemaa.
Rakennustöiden pitäisi alkaa huhtikuussa, viime lauantaina vietettiin eräänlaista alkuseremoniaa. Rahoja on kerätty pitkin maailmaa, tosin töiden loppusummaa ei ole julkistettu. Thaimaan kuningasparia odotetaan avajaistilaisuuteen, Ruotsinkin kuningaspari kutsutaan sinne.
Paikallisessa kansalaisopistossa Uumajan yliopiston opettaja luennoi kyläläisille siitä, mitä buddhalaisuus oikein on.
Paikan päällä käymättä, lehtijuttujen ja internetin varassa näyttää siltä, että kunnanjohtaja Bert-Rune Dahlberg ei ole pysyä nahoissaan. Muuttotappiokunnalle temppeli tulee taivaan lahjana, olkoonkin sitten että buddhalaisen taivaan lahjana.
"Voisin astua esiin ja ulvoa ilosta! Tämä on suurempaa kuin mitä voi kuvitella, tämä on mielettömän isoa", kunnanjohtaja pursusi Dagens Nyheterin haastattelussa. Temppelin myötä Fredrikaan on jo nyt tulossa uusia asukkaita, ja kävijöitä ja turisteja odotetaan ilmestyväksi tuhatmäärin pitkin Eurooppaa, kunhan rakennus on valmis. Eikä kunnan ole itse tarvinnut investoida äyrin äyriä, riitti että se hoiti luvat kuntoon.
Tämä ei jää vaille seurauksia! Fredrikan kylä palvoo epäjumalaa ja tulevaa maailmanhallitsijaa, vaahtoaa joku tiukan kristillisellä nettisivulla. Mutta enemmistö myös paikallisesta kirkkokansasta näyttää tyytyväisiltä, vaikka kullattu Buddha kohoaa kylän päälle. "Ihmisten välillä on niin paljon muureja. Se on vain hyvä, jos jotain niistä voidaan repiä pois", sanoo yksi kyläläinen Västerbottens-Kuriren -lehdessä.
Lupaavalta siis näyttää, vaikka tosin itse temppelistä ei ole vielä olemassa edes ensimmäistä lapionpistoa. Mutta jos valmista tulee, pieni pohjoinen kylä on saanut nähtävyyden, josta ei yksikään turismikonsultti edes unia näkisi.
Sen siitä saattaa saada, kun päästää ulkomaalaisia joukkoonsa asumaan.