Perämeren tutkimusasemalla Marjaniemessä kesä on ollut vilkas, eikä syyskuun viikonlopuistakaan ole enää vapaana kuin yksi puolikas. Kävijöitä on ollut monenlaisia: opiskelijoita kursseillaan, tutkijoita sekä seminaari- ja kokousväkeä.
Aseman johtajana toimiva erikoistutkija Elina Leskinen on tyytyväinen. Vilkkaus osoittaa, että asemalla on kysyntää. Erityisesti tutkimustoiminnan kasvu ilahduttaa.
Kesällä Hailuodossa on tutkittu muun muassa muurahaisten populaatiorakennetta, Pohjanlahden rannikon kotoperäisiä kasvilajeja, männynneulasten ennenaikaista putoamista, lintuja ja kotiloita.
Lintuja tutkitaan myös Ulkokrunnilla, jossa sijaitseva kenttäasema kuuluu Perämeren tutkimusaseman alaisuuteen.
Tutkimustyön kannalta Leskinen mainitsee Hailuodon erikoisuudeksi kuitenkin merenjään. Eteläisemmillä merialueilla jääpeite ei ole jokatalvinen ilmiö, mutta Perämerellä jäätä voidaan aina luvata.
Jäätutkijoita onkin vieraillut muun muassa Helsingin yliopiston geofysiikan laitokselta, Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta ja Teknillisen korkeakoulun lujuusopin laboratoriosta.
Vaikka asema kuuluu biologian laitokseen, se tukee siis muidenkin tieteenalojen tutkimusta.
Suosi
luotolaista
Tutkimustoiminnalle hyvänä tukena olivat viime vuonna kesätöissä olleet kaksi harjoittelijaa, jotka avustivat tutkijoita. Maastotyövaltaisessa ekologian tutkimuksessa aputyövoima otetaan aina kiitollisena vastaan. Tänä vuonna näissä töissä on ollut kaksi ranskalaisopiskelijaa.
Asema on näkyvä ja työllistävä tekijä vajaan tuhannen asukkaan Hailuodossa. Kolmen vakituisen, kokopäiväisen työpaikan lisäksi se tarjoaa tilapäistöitä muutamalle saarelaiselle.
Leskinen kertoo aseman yrittävän käyttää paikallisia palveluja niin pitkälle kuin mahdollista. "Potut, porkkanat, leipä, päivittäistavarat", luettelee amanuenssi Osmo Timola saaresta hankittavia tuotteita.
Aseman remontit ovat myös työllistäneet luotolaisia. Monet aseman rakennuksista ovat vanhoja ja korjattavaa riittää.
Modernisoinneissa pitää kuitenkin olla varovainen, sillä Museoviraston kirjoissa Marjaniemi on luotsi- ja majakkatoiminnan kannalta Suomen edustavimpia kulttuuriympäristöjä. Suurin osa aseman pihapiirin rakennuksista on 1800-luvulta.
Museoviraston yli-intendentti Mikko Härö kehuu tutkimusaseman tilojen olevan tällä hetkellä "fiksussa ja tarkoituksenmukaisessa käytössä". Jatkon kannalta oleellisinta on Härön mukaan käytön ylläpito.
Leskisen mukaan Museoviraston rajoitukset eivät haittaa aseman toimintaa tai kehittämistä.
Luotsien
vuokralaisena
Viime vuoden alussa asema vuokrasi Marjaniemen luotsiasemalta yhden kerroksen käyttöönsä: seitsemän kahden hengen huonetta, keittiö, suihku ja oleskelutilat. Uudet tilat ovat olleet heti suosittuja, monestakin syystä.
Tutkimusasemalla ei ole ollut tarjota kuin muutama kahden hengen huone, ja ainoa peseytymistila on ollut erillisessä saunarakennuksessa. Tähän nähden luotsiaseman varustetaso on ollut selvä parannus.
Tutkimusaseman käyttöaste onkin nousussa. Vielä silti riittää niitäkin, jotka haluavat nimenomaan vanhoihin rakennuksiin.
Sopimus luotsiaseman käytöstä on voimassa kuluvan vuoden loppuun, mutta jatkosta ollaan kiinnostuneita.
Luotsiaseman tiloja Leskinen pitää erittäin tärkeinä aseman järkevän käytön ja kehittämisen kannalta.
Myös opinnäytteitä kirjoittavat opiskelijat ja tutkijat hakeutuvat Marjaniemeen, joka on - ainakin talvisin - mitä rauhallisin ympäristö työstää gradua tai väitöskirjaa.