Mansikan ja lakan heikkoon satoon pettyneet marjateollisuus ja marjan jalostajat odottavat kuumeisesti vasta alkaneelta mustikka- ja vadelmakaudelta sekä tulevalta puolukka- ja karpalokaudelta parempaa päätöstä kesälle.
Lakan osalta katseet kääntyvät jo tulevaan kesään, sillä kahden heikon vuoden jälkeen kolmas surkea vuosi olisi jo lähes kohtalokas.
"Kun lakan sato on ollut kaksi vuotta näin huono ja hinnat ovat nousseet pilviin, niin tämä pilaa myös tulevaisuuden markkinaa. Maailmalta kun löytyy kaiken maailman papaijoja ja mangoja ja ne äkkiä korvaavat lakan, jos sitä ei ole useampaan vuoteen tarjolla", harmittelee Haaparannalla pääpaikkaansa pitävän ja Ruotsin lisäksi myös Suomessa, Venäjällä ja Puolassa toimivan Polarica Ab:n toimitusjohtaja Tommi Innala.
Innalan mukaan kuluvan kesän hillasato on vain noin kymmenesosa kohtuullisen vuoden tuotosta eikä viime vuosikaan ollut kaksinen.
"Moni vanha marjakauppias ei ole koskaan nähnyt näin heikkoa lakkasatoa. Jos monta vuotta on näin heikkoa, niin tuote unohdetaan hopusti ja markkinat katoavat eikä hyvänä vuonna löydy enää ostajia. Täytyy vain toivoa, että lakka on pohjoisessa niin rakas, ettei se kokonaan unohdu", Innala sanoo.
Raaka-aine sieltä,
mistä sitä löytyy
Pääosin pakastemarjoja ja riistaa teollisuuteen, ravintoloihin, suurkeittiöihin ja vähittäiskauppoihin välittävän Polarica pyrkii turvaamaan raaka-aineen saannin olemalla siellä, missä marjatkin ovat.
"Me operoimme esimerkiksi joka paikassa missä vain lakkaa on. Olemme Venäjällä, Suomessa ja Ruotsissa joka jängällä meidän organisaatiomme kanssa. Mansikkaa ja muuta viljeltyä marjaa me hommaamme puolestaan Puolasta", Innala kertoo.
Myös suomussalmelaisen Kiantaman Jaloste Oy:n toimitusjohtaja Arne Vasunta myöntää, että pelkän kotimaisen raaka-aineen varassa vähänkin isomman marjanjalostajan on vaikea toimia.
Kun kysyntä on kasvanut, niin uusia marjan toimittajia ja uusia keruualueita on tullut koko ajan mukaan kuvioihin.
"Kun vuosia sitten elimme lähes pelkästään kotimaisen raaka-aineen varassa, niin silloin oli huonoina satovuosina ongelmia raaka-aineen saannin kanssa. Mutta jo silloin pystyimme minimoimaan riskejä valtakunnallisella ostojärjestelmällä. Nyt lisäksi menemme tarvittaessa maan rajojen ulkopuolellekin raaka-aineen perässä. Periaatteessa aina marjaa johonkin tulee. Sitä kautta vuosittaiset raaka-aineen hinnanvaihtelut ovat jääneet pois", Vasunta kertoo.
Pääosin marjamehutiivisteitä teollisuudelle valmistavassa suomussalmelaisyrityksessä tuontimarjan osuus on kasvanut 30-40 prosenttiin. Valmiissa tuotteissa viennin osuus viime tilikaudella noin 35 prosenttia.
"Tuontimarjan osuus on toki lisääntynyt reilusti viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Mutta pyrimme yhä käyttämään niin paljon kotimaista raaka-ainetta kuin mahdollista", Vasunta korostaa.
Vasunnan mukaan kotimaan rajojen rikkoutuminen näkyy myös kilpailussa
"Tänä päivänä ei kannata puhua kotimaisesta kilpailusta. Nykyään kaikilla toimijoilla, myös kotimaisella teollisuudella, on hankintakanavat ympäri maailman. Meidän kilpailijat tulevat pääasiallisesti Keski-Euroopasta, Ruotsista, Venäjältä ja Baltian maista. Kun kilpailu tulee osittain niin sanotun edullisen työvoiman maista, niin se aiheuttaa paineita markkinahintaan", Arne Vasunta sanoo.