Skandinaavisen mustikan kysyntä on kasvanut viime vuosina. "Kysyntää on enemmän, mitä pystytään tarjoamaan. Jos vertaa esimerkiksi Ukrainasta tai Valkovenäjältä tulevia mustikoita, suomalaisissa mustikoissa on enemmän terveysvaikutteisia yhdisteitä", kertoo luonnonmarjoja myyvän ja jalostavan suomussalmelaisyrityksen Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta.
Kiantama Oy vie mustikoita Kiinaan ja Japaniin, missä marja prosessoidaan eteenpäin terveysvaikutteiseksi tuotteeksi. Viime vuonna yrityksen liikevaihdosta 60 prosenttia oli vientiä. Osa marjoista myös kuivataan.
Maa- ja metsätalousministeriön tukea saavan luonnontuotealan toimialayhdistyksen Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio vahvistaa marjayritysten huolen.
"Ongelma on, että Suomessa ei tehdä erikoistuotteita, joita pystyttäisiin viemään suoraan laajoille markkinoille. Tokihan meillä pysyttäisiin esimerkiksi mustikan tehoaineet eristämään Suomessa ja viemään suoraan esimerkiksi Japaniin tai Kiinaan."
Marjoja yritetään kaupallistaa
Suomessa on aiemmin yritetty aloittaa marjojen jalostustoimintaa, mutta hankkeet ovat juuttuneet rahapulaan.
"Meillä ei ole rahaa eikä rahoittajia jatkojalostukseen. Meillä on kyllä hyviä poimijoita ja voisimme ostaa marjoja enemmänkin, mutta käyttöpääoma kerta kaikkiaan loppuu. Joka ikinen kilo täytyy maksaa käteisellä", kertoo muun muassa marjatuotteita tekevän mustasaarelaisen Riitan Herkku Oy:n toimitusjohtaja Jan-Eric Gustafsson.
Teknillisesti jatkojalostus ei ole vaikeaa, mutta jalostuslaitteet maksavat kahdesta neljään miljoonaa euroa. "Metsässä on meidän öljymme, mutta emme osaa sitä hyödyntää", Gustafsson harmittelee.
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran elintarvike- ja ravitsemusohjelma on käynnistämässä marjayhteistyötä suomalaisyrittäjien kanssa.
"Marja-miniklusteriin kerätään yrityksiä, joilla on kehityskykyä jatkojalostukseen. Katsomme, miten tutkimusta saataisiin nopeammin ja paremmin hyödynnettyä", elintarvike- ja ravitsemusohjelman kehitysjohtaja Liisa Rosi kertoo.
Klusteri käynnistyy syksyllä. Esimerkiksi mustikan yhden ainesosan terveysvaikutusten varaan ei toimintaa kuitenkaan kannata nojata, Rosi arvioi. "Pitää miettiä marjan koko käyttö ja sivutuotteet. Täytyy laskea, onko Suomessa järkevää tehdä jatkojalostusta. Nämä ovat monen miljoonan hankkeita."
Sota-aikana Suomesta vietiin Ruotsiin marjoja ja vastineeksi saatiin viljaa. Vanha perinnetieto marjojen terveellisyydestä ei uppoa vielä kaikkiin suomalaisiin.
"Suomalaiset tarvitsevat tieteellistä näyttöä. Vasta viime aikoina ollaan herätty arvostamaan omia tuotteita", Simo Moisio sanoo.
Mustikkasadosta odotetaan tänä vuonna keskinkertaista. Mustikan hintaan vaikuttaa myös ulkomailta tuleva sato. "Mustikan hinta riippuu siitä, minkälainen sato tulee Puolasta ja Ukrainasta. Saattaa olla, että mustikan hinta hieman nousee", Moisio arvioi.
Kiinalainen ostaja maksaa mustikasta kaksin- tai kolminkertaisen hinnan riippuen kuljetus-, pakastus- ja puhdistuskustannuksista.