Marilyn-musikaalin ensi-ilta on Rovaniemen Teatterissa 29.9. kello 19.
Marilyn, Marilyn, milloin palaat takaisin? kaihosi Juice Leskinen 70-luvulla.
Marilyn palaa aina takaisin. Juuri nyt on Suomen teattereissa kova Marilyn-buumi: Tampereen Työväen Teatteri ehti ensin, sitten Rovaniemi ja perässä Mikkeli.
Niissä kaikissa Marilyn-kuumeen aiheutti Eppu Nuotion ja Tiina Brännaren uutuusmusikaali Marilyn.
Lahden kaupunginteatterissa tehdään musikaalia Piukat paikat. Billy Wilderin samannimisessä elokuvassa lemmestä riutuvan ukulele-solistin Sugarin roolin teki Marilyn Monroe.
Lisäksi Ajatus Kirjat on julkaissut uuden Marilyn-kirjan Marilyn Monroen monta elämää.
"Marilynistä on kirjoitettu tuhansia ja tuhansia sivuja. Me halusimme kertoa suuresti vain kahdesta asiasta: Lapsesta asti Marilyn olisi halunnut olla rakastettu ja elää perheessä, mitä hän ei koskaan saanut. Toiseksi Marilyn tahtoi olla hiton hyvä näyttelijä. Hän teki sen eteen kaikkensa", kiteyttää Marilyn-musikaalin käsikirjoittaja Eppu Nuotio.
Marilyn-musikaali on herättänyt kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella: Saksassa, Ruotsissa ja Virossa. Ensimmäinen ulkomaan ensi-ilta on 1.12. Viljandin kaupungin uudessa Ugala-teatterissa.
Murskattu minä
Hollywoodissa eivät oleellisia olleet näyttelijä-tähtien yksilölliset lahjat vaan stereotyypin liioitteleva uhkeus ja blondius.
"Marilyn on mysteeri. Hänessä on joku ominaisuus, joka nousee yli kaikkien. On ollut vaaleampia, seksikkäämpiä ja tuotteistetumpia Hollywood-tähtiä", pohtii Marilyniä Rovaniemellä ohjaava Hannele Rubinstein.
Marilyn-kuviin on kirjattu paljon miesten puhetta, toteaa taidehistorian tutkija Harri Kalha kirjassa Kauneuden sukupuoli (Gaudeamus).
Rovaniemellä Marilynista tehdään hyvin inhimillinen ihminen.
"Kaivamme yksityistä Marilynia esiin kuoren alta."
Hannele Rubinsteinille Marilyn on taiteilija ja taistelija isolla T:llä.
"Marilyn oli äärimmäisen traumaattinen ja rikkinäinen. Häneltä oli jo lapsuudessa murskattu kyky pitää rajaa itsensä ja maailman välissä. Sen takia hän joutui niin paljon hyväksi käytetyksi. Hän kyllä taisteli ihmisarvonsa puolesta, mutta lopulta hävisi sen taistelun", Rubinstein toteaa.
"Keksin itse itseni"
Blondit-kirjan (Atena Kustannus) kirjoittanut Joanna Pitman väittää, että sodan jälkeen Hollywoodin johtajat kehittivät tietoisesti uudentyyppisen filmitähden, joka hillitsisi naisten itsenäistymishaluja.
Valkokankaalle ei enää päästetty meikittömiä roolimalleja, lujatahtoisia työihmisiä.
"Tilalle tuotiin täysin vastakkainen olento, Marilyn Monroe. Hän oli herkkä ja haavoittuva, unelmanpehmeä, tahdoton ja hoivattava nukke, joka heikon itsetuntonsa vuoksi kaipasi loputtomasti miehen hyväksyntää."
Rovaniemellä pyritään irti tästä Marilyniin kytketystä seksipommin, bimbon blondin ja höppänän hunajapupun kuvasta.
"Marilyn oli taitava, herkkä ja kunnianhimoinen näyttelijä, laulaja ja tanssija. Marilyn teki hirveästi töitä sen eteen, mikä hänestä tuli", korostaa 36-vuotiaana kuollutta Marilynia esittävä 34-vuotias Anne Syysmaa.
"Kun Foxin johtaja Darryl. F. Zanuck väitti, että minä keksin sinut, Marilyn vastasi, että keksin itse itseni", kertoo Hannele Rubinstein.
Tytöt olivat sotakoneita
Onko Marilyn poliittinen musikaali?
"Se on poliittista, kuinka meillä Suomessa voi olla näin amerikkalaisen näkemyksen läpi lyömä kuva Marilynista", sanoo Rubinstein. "Pin up -tytöt olivat toista maailmansotaa ja Korean sotaa varten kehiteltyjä sodankäynnin välineitä. Tyhmää blondia näyttelemään tarvitaan erittäin älykäs näyttelijä."