Suomen ensimmäisen ammattinäyttelijättären Maria Elisabeth Silfvanin (1802-1865) todennäköisesti Ruotsiin kadonnut J.E. Lindhin maalaama muotokuva on heräämässä uuteen eloon nykyaikaisena muunnelmana. Toteuttajana on professori Kuutti Lavonen, joka tekee henkilökuvat kahtena eri vaihtoehtona.
Oulun teatterinaiset ovat tilanneet Oulun harvoihin varhaisiin suurnaisiin kuuluvan Marian muotokuvan peruskorjattuun kaupunginteatteriin.
Lähteenä käytetään ainoaa tiedossa olevaa muotokuvaa Mariasta. Se on Johan Erik Lindhin, 1800-luvun alun keskeisten suomalaisten kulttuuripersoonien ikuistajan, maalama. Se valmistui yhtä aikaa kuin hänen puolisonsa, raatimies Carl Wilhelm Westerlundin muotokuva.
Alkuperäinen kuvapari on kuitenkin kulkeutunut Westerlundin jälkeläisten - todennäköisesti Hörhammereiden - mukana Ruotsiin, eikä maalausparin nykyistä olinpaikkaa tunneta. Tällaisen tiedon vahvistaa mm. sukuun kuuluva toimitusjohtaja PaulHörhammer Bukowski-Hörhammerilta.
Museovirastossa ovat kuitenkin olemassa valokuvat noista teoksista, ja niiden perusteella Oulun Teatterinaiset tilasivat Kuutti Lavoselta kaksivaiheisen Maria Silfvan -muotokuvan.
Toisen polven kuvataiteilija Lavonen on virtuoosi mukailemaan historiallista taidetta täysin omanäköisekseen, tekemään taideteoksista uusia taideteoksia. Vast'ikään hän sai mainetta presidentti Tarja Halosesta tekemästään postimerkistä.
Grafiikkasarjalla kustannetaan pastelli
Teatterinaisten projektissa Lavonen tekee oman mukaelmansa Lindhin maalauksen Mariasta. Ensin hän on toteuttanut sen 60 kappaleen värigrafiikkana, jota myydään teatteriin tulevan teoksen rahoittamiseksi. Sen Lavonen tekee ensi syksyksi rokokoo-biedermeier-henkiseksi pastelliksi, kuten hän on työtään luonnehtinut.
Ensimmäinen vaihe eli värigrafiikkasarja on juuri valmistunut.
Ouluun haudatun Silfvanin merkitys alkoi korostua erityisesti hänen 200-vuotissyntymäpäivänsä aikoihin.
Oulun kaupunginteatterissa kantaesitettiin 2003 Silfvanista kertova näytelmä. Myös teatterinaiset ovat perustaneet Silfvanille omistetun nimikkostipendin tai -palkinnon.
Silfvan-näytelmän kirjoittaja oli Vesa Tapio Valo, joka teki paljon tutkimustyötä aiheen parissa ja pystyi vääjäämättömästi todistamaan näyttelijättären suuren merkityksen, nostamaan hänet kansakunnan kaapin päälle, johon hänellä katsotaan olevan itseoikeutettu paikka.
Oulussa Silfvan-näytelmä esitettiin kaupungintalon juhlasalissa eli paikalla, jossa aiemmin sijaitsi Marian ja hänen toisen miehensä, raatimies Westerlundin salonki. Näytelmän henkilöihin kuului myös Marian puolisoista ensimmäinen, juoppo Evert August Lemke.
Esitysten päätyttyä saatiin lisää tietoa Mariasta: hän oli jo parikymppisenä näyttelijättärenä hurmannut Vadstenassa sikäläisen vallasherran, joka hänen innoittamanaan rakennutti Pyhän Birgitan luostarin alueelle teatterin. Tämä vuonna 1826 valmistunut ns. vanha teatteri kuuluu nykyäänkin Vadstenan nähtävyyksiin.
Samassa yhteydessä löydettiin myös tarmokkaan Marian kirjeenvaihtoa hänen ja hänen suojelijansa, vadstenalaisen "Pappa"Olof Regnstrandin, väliltä.
Ouluun on ehdotettu myös katua, Silfvaninrinnettä, nykyisen Oikokadun paikalle, koska aviopari Silfvan-Westerlund asui Pokkitörmällä.