Mar­gi­naa­lis­ta aukesi tie me­nes­tyk­seen

Kalevan vuoden 2003 julkisuusteko -palkinnon saaja, Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellinen johtaja Taina Ronkainen on aloittanut työt festivaalilla samana vuonna kuin ilmakitaran MM-kilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran.

Tapahtuman kasvot. Taina Ronkainen on tehnyt määrätietoista työtä Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellisena johtajana.
Tapahtuman kasvot. Taina Ronkainen on tehnyt määrätietoista työtä Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellisena johtajana.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Se oli yksi järjetön idea muiden ideoiden joukossa. Ehkä vähän hulluja olivat myös idean keksijät, sillä he eivät jättäneet ideaa ideaksi. He tekivät siitä totta.

Nyt idea on maailmalla tunnettu ja vähitellen kotipuolessakin tunnustettu. Vuonna 2001 Time-lehti listasi maailman kymmenen merkittävintä kesätapahtumaa. Tuohon joukkoon mahtui hullun idean ympärille syntynyt oululaistapahtuma, Ilmakitaransoiton MM-kisat.

Kalevan vuoden 2003 julkisuusteko -palkinnon saaja, Oulun musiikkivideofestivaalien taiteellinen johtaja Taina Ronkainen on aloittanut työt festivaalilla samana vuonna kuin ilmakitaran MM-kilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1996 Ronkainen aloitti työt festivaalisihteerinä musiikkivideofestivaalilla.

Työ osoittautui jo tuolloin vastuulliseksi ja vaativaksi. "Se oli oikeastaan aika lähellä festivaalituottajan työtä."



Työ opettaa tekijäänsä


Taina Ronkaiselle kävi kuten usein käy: työ opetti tekijäänsä ja tekijä tykästyi työhönsä. Työn itsenäisyys ja luova työympäristö ihastuttivat nuorta tekijää.

"Se oli yksi suuri brainstorming-ympäristö. Hallituksen kokousten jälkeen saatettiin jäädä ideoimaan mitä hulluimpia tempauksia", Ronkainen kertoo. Tällaisen istunnon tuloksena lanseerattiin ilmakitaran MM-kisat.

Ilmakitarat ovat kuitenkin vain osa Musiikkivideofestivaalia. Vaikka se on maailmalla tunnetuin, kotimaan yleisö tulee festivaalille kokonaisuuden vuoksi. Kokonaisuutena Taina Ronkainen haluaa festivaalia myös kehittää.

Festivaali on nyt saavuttanut oman vakiintuneen asemansa elokuva- ja videofestivaalien joukossa. Tämä ei ole suinkaan itsestäänselvyys: epäilijöitä marginaalitapahtuman menestymiselle on riittänyt, myös oman kaupungin sisällä.

"Usein väitetään, että kaupunkia esille tuovan tapahtuman pitäisi olla kaikille kaikkea -periaatteella toteutettu. Kuitenkin myös marginaalista voi nousta kaupungin kannalta merkittävä tapahtuma, myös yleisömämäärän suhteen", Ronkainen muistuttaa.

Festivaalijohtajan työn itsenäisyys on vuorotellen viehättänyt ja kauhistuttanut Taina Ronkaista. Toisaalta kukaan ei ole määräämässä tai rajoittamassa ideoita, toisaalta vastuukin on kannettava kaikesta lähes yksin.

"Itse olemme vastuussa myös festivaalin taloudesta. Rahoituksen kerääminen pitää aloittaa joka vuosi uudestaan."



Kehittyminen elinehto


Juuri nyt festivaalilla on näytön paikka. Menossa oleva EU-projekti on mahdollistanut kolmen uuden työntekijän palkkaamisen. Samalla odotuksetkin ovat kasvaneet: kehittyä täytyy koko ajan.

Tämän tietää myös festivaalin johtaja.

Ilmakitara-verkostoon etsitään koko ajan uusia maita mukaan. Kansainvälistä julkisuutta festivaalille tuleekin jo melko säännöllisesti. Viimeksi viime syksynä tapahtuman nettisivuille tuli yhtäkkinen kävijäryntäys, kun sivuilta ladattiin viime kesän musiikkivideokilpailun voittajan, Lodger-bändin videota. Video on ladattu sivuilta yli 300 000 kertaa.

Internet on pienelle festivaalille muutoinkin elintärkeä tiedotuskanava. Sitä kautta monet ulkomaiset mediat ovat saaneet tietää festivaalin olemassaolosta.

Koko olemassaolonsa ajan musiikkivideofestivaalit ovat etsineet uusia toimintamuotoja. Niin tapahtuu parhaillaankin. Taiteellinen johtaja on vielä vaitonainen uusista ideoista.

Toimintaa ohjaa kuitenkin yksi selkeä periaate: "Haluamme tehdä festivaalin, jossa viihdymme itse ja jonne kaveritkin haluaisivat tulla. Silloin muutkin varmaan kiinnostuvat festivaalista."

Ilmoita asiavirheestä