Pyhäjärvi Marginaalissa, reuna-alueilla työskentelee onnellisempia taiteilijoita kuin keskustassa. Tähän on uskominen, jos kuunteli Pyhäjärven Täydenkuun Tanssien Keskusta ja marginaali -seminaarin osanottajia: tanssitaiteilijoita vaikkapa Kajaanista, Joensuusta, Oulusta, Outokummusta, Torniosta ja Kokkolasta.
Reuna-alueille kotiutuneet taiteilijat ovat tyytyväisiä työhönsä ja arvostavat virikkeiden määrää. Marginaalissa elämä on heistä virikkeellisempää kuin pääkaupunkiseudulla, jossa elämä tuntui monesta painottuvan työntekoon. Myös aikakäsitys on taiteilijoiden mielestä erilainen, Oulussa on aikaa ja tilaa enemmän.
Enemmän kuin rahasta, seminaarissa oli tarkoitus miettiä johtaako maantieteellisessä marginaalissa työskentely myös taiteelliseen marginaaliin, matkalla kun on ollaan tanssin aluekeskusverkostoon.
Ajatus taiteellisesta marginaalista torjuttiin pääkaupunkiseudultakin. Zodiakin toiminnanjohtaja, laajasti tanssin tilaa tunteva Raija Ojala väitti, että periferiassa asuvalla taiteilijalla on vahvempi identiteetti kuin keskustan taiteilijalla.
"Onko pääkaupunkiseudulla palaute liian monissa lähteissä? Pienemmällä paikkakunnalla taiteilija saa sen suorempaan."
Kajaanilaislähtöinen läänintaiteilija Kirsi Saastamoinen palasi Kajaaniin Helsingistä: "Halusin kuulla omien askelteni äänen". Hän viihtyy paremmin pohjoisessa, tekee täyttä häkää työtään, eikä koe olevansa syrjässä.
Amsterdamissa opiskellut Pia Lindy kertoi, että hän valitsi Pohjois-Karjalan ja Joensuun. "Sieltä tarjottiin pidempää työsuhdetta ja siellä voisin olla lähempänä sitä tanssitaidetta, johon hän olen kasvanut.
Tanssipedagogi Marketta Viitala totesi, että Suomen suurimmasta nykytanssifestivaalia puhutellaan Pyhäjärven ihmeeksi. "Jos se olisi syntynyt Helsingissä, se ei olisi ihme. Pyhäjärvellä tehdään töitä tosissaan ja sitoutuneena. Pääkaupunkiseudulla nähdään, että taiteilijoiden on pakko olla muualla. Se on kuitenkin ihan vapaaehtoista."
Tanssija-koreografi Marjo Kuusela kertoi kokemuksenaan Tanssiteatteri Raatikon ajalta, että kun tanssissa on paikallista toimintaa, mennään katsomaan myös kiertävää tanssiteatteria. "Vasta sitten kun autoliikkeitä on paljon, autokauppaa alkaa syntyä", hän vertasi.
"Taiteilija on marginaalissa, jos haaveilee kansallisbaletista. Sen sijaan hän voi kokea olevansa omimmillaan tanssiopistossa", Kuusela huomautti. Taiteilijaprofessorina pian aloittava Alpo Aaltokoski totesi, että taiteilijoista suurin osa on kokenut jääneensä marginaaliin, kun puhutaan rahasta, Helsingissäkin.
Berliinissä työskentelevän Tomi Paasosen mielestä eri todellisuuksien, keskustan ja marginaalin on tärkeää törmätä, koska siinä rupeaa tapahtumaan kiinnostavia asioita. "Ne eivät ole toistensa vastakohtia."