"Hän näyttää naiselta", kirjoittaa professori Riitta Konttinen teoksessa Naisten salonki, 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita (2007).
Konttinen pohtii Margareta Capsian (1682 Tukholma-1759 Turku) maalaamaa opetuslapsi Johanneksen hahmoa Kajaanin Paltaniemen kirkon alttaritaulussa Ehtoollinen (1727).
Jatkan johtopäätöstä: Johannes on nainen, Margareta Capsian omakuva. Sillä naisen kasvot ovat samannäköiset kuin "leijonanaisella", jota ruotsalainen taidehistorioitsija Anna Lena Lindberg tarkastelee samassa kirjassa Capsian "kätkettynä" omakuvana Pietarsaaren alttaritaulussa Ehtoollinen (1725).
Johannes naisen hahmossa
Paltaniemen alttaritaulussa Jeesus ja hänen kaksitoista opetuslastaan ovat viimeisellä aterialla, pääsiäisaterialla. "Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa", kirjoittaa Luukas evankeliumissaan.
Naisenhahmoinen Johannes on - meistä katsoen - Jeesuksen vasemmalla puolella, etualalla Pietari ja äärimmäisenä oikealla Juudas rahapusseineen.
Konttinen kiinnittää huomiota keskushenkilöiden yläpuolella olevaan kunniakatokseen "joka muistuttaa eräänlaista morsiuskatosta ja saattaisi viitata ajatukseen Kristuksen morsiamesta".
Alttaritauluja
ja muotokuvia
Margareta Capsia on Suomen ensimmäinen tunnettu naistaiteilija. Koulutuksensa hän oli saanut Tukholmassa. Paltaniemen Ehtoollisen maalatessaan Capsia asui Vaasassa. Hänen miehensä Jacob Gavelin oli Vaasan kappalainen.
Pohjanmaan läänin maaherra Reinhold Wilhem von Essen lahjoitti Capsian maalauksen 1727 laajan lääninsä vasta valmistuneeseen kirkkoon Paltaniemelle.
Alttaritaulujen lisäksi Capsian tuotantoon kuuluu muotokuvia sekä Vaasassa että Turussa.
Alttaritaulujen mallit olivat ajan tavan mukaan keskieurooppalaisia kuparipiirroksia renessanssin ja barokin mestareiden teoksista. Kuten esimerkiksi Leonardo Da Vincin kuulusta freskosta Pyhä ehtoollinen (1495-98) ja Peter Paul Rubensin maalauksesta Ehtoollinen (1630). Mutta kaivertajat piirsivät kupariin myös omia tulkintojaan raamatullisista aiheista.
Luovuus
käytössä
Margareta Capsia ei tyytynyt mallikuviensa yksioikoiseen jäljentämiseen. Hän käytti omaa luovuuttaan henkilöiden ja interiöörien kuvaamisessa. Vaatteet olivat värikkäitä ja laskokset runsaita. Paltaniemen Ehtoollisessa valokiilan keskiössä henkilöt katoksen alla on kuvattu lämpimästi - kuin aikalaisaviopari, ei jäljennös historiasta. Margareta Capsia ja hänen miehensä Jacob Gavelin?
Ehtoollisen vuosisataisessa kuvausperinteessä Johannes on useimmiten ollut hyvin naisellinen hahmo. Siis nainen, yksi opetuslapsista, Maria Magdalena, Magdalan Maria, Jeesuksen vaimo.
Tunsiko Margareta Capsia - muiden muassa - alkukristillisyyden perinnemyytin Magdalan Mariasta Jeesuksen puolisona?
Näyttely Naisten salonki. Naistaiteilijat 1700-luvun Euroopassa avoinna Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä 16.9. saakka.
Julkaisu Naisten salonki,
1700-luvun eurooppalaisia nais-
taiteilijoita. Toim. Ulla Aartomaa.
WSOY 2007.
