Pääkirjoitus

Ma­reil­le tukea Eu­roo­pas­ta

Euroopan unionin komissio ilmoitti maaliskuussa olevansa huolissaan kansallisen vähemmistön kohtelusta Marin tasavallassa Venäjällä.

Euroopan unionin komissio ilmoitti maaliskuussa olevansa huolissaan kansallisen vähemmistön kohtelusta Marin tasavallassa Venäjällä. Torstaina Euroopan parlamentti hyväksyi marien oikeuksia tiukoin sanakääntein puolustavan päätöslauselman.

Nämä eivät sinällään ole vielä käänteentekeviä saavutuksia. Erilaisia asioita, joihin EU:n instituutiot ottavat kantaa, on kasapäin. Mutta syvällä Venäjän sydänmailla eläville mareille mikä tahansa ulkomainen huomio on tervetullutta, ja yksi askel voi johtaa toiseen.

Kyseessä on samalla hyvä esimerkki siitä, että kielisukulaisuus voi tuoda solidaarisuutta, jolla on poliittistakin merkitystä.

Monet eri puolilla Venäjää asuvat kansalliset vähemmistöt ovat viime aikoina joutuneet entistä ahtaammalle. Neuvostoliiton hajoamisen aikainen ja jälkeinen "suojasään" kausi on ohi, ja valtakuntaa järjestellään taas yhtenäiseen isovenäläiseen muottiin. Tilanne kuitenkin vaihtelee Venäjän eri osissa, ja eniten vähemmistöjen kohtelu on kiinni paikallisista vallanpitäjistä.

Marin tasavallassa asiat ovat menneet suomensukuisen, vähemmistönä alueellaan olevan marikansan kannalta rajusti kehnompaan suuntaan etenkin sen jälkeen kun valtaan nousi zhirinovskilainen presidentti Leonid Markelov. Sananvapaus on käytännössä mennyttä, kansallisen opposition edustajia on pahoinpidelty, kulttuuria on tukahdutettu.

Tämä asia nousi Suomessa julkisuuteen helmikuussa, kun joukko suomalaisia, virolaisia ja muita vaikuttajia julkaisi avoimen kirjeen marien kohtelusta. Sen jälkeen on kerätty vetoomusta internetissä, ja etenkin Suomen, Viron ja Unkarin edustajat ovat alkaneet ottaa asiaa esiin eurooppalaisissa elimissä. Tuloksia on nyt tullut komissiossa ja parlamentissa. Näihin kannanottoihin taas muut voivat vedota. Ilman tätä ei marien asema olisi lainkaan tullut esille kansainvälisissä yhteyksissä.

Tärkeintä olisi kuitenkin, että myös Venäjällä herättäisiin siihen, ettei vähemmistöjen ihmisoikeuksia saa polkea. Maassa on erilaisia kansallisia vähemmistöjä kymmenittäin. Monet noista vanhoista kielistä ja kulttuureista ovat henkitoreissaan, mikä on suunnaton vahinko koko ihmiskunnalle. Mitään Venäjästä irrottautumista tshetsheenien tapaan nämä vähemmistöt eivät haudo.

Vähemmistöjen sorto on yksinkertaisesti väärin, syyllistyipä siihen mikä maa tahansa, ja se on täysin demokratian vastaista. Marien ahdinkoonkin olisi helpotus olemassa: jos Moskova sanoisi sanansa tästäkin asiasta, Venäjän paikallisjohtajat kuuntelisivat.

paakirjoitus@kaleva.fi