Lisää toimintavoimaa ja lisää tavoiteltua vaikuttavuutta, arvioi osastopäällikkö Maritta Perälä-Heape teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin vuodenvaihteessa tekemän uudistuksen alueellisia vaikutuksia.
Maritta Perälä-Heape on yksi 14 osastopäälliköstä, jotka kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen nimitti TE-keskusten uusien Teknologian kehittämisosastojen päälliköiksi. Hänet Pekkarinen nimitti yhteensä 23 hakijasta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologian kehittämisosaston ensimmäiseksi päälliköksi.
Heti uuden osaston toiminnan organisoimisen jälkeen Maritta Perälä-Heape katsoo tärkeimmäksi tavoitteekseen työn maakuntaan suuntautuvan Tekes-rahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi.
Raha keskittyy
yhteen toimialaan
Tekes-rahan lisääminen on tietysti sekin työlistalla, mutta todellakin äärimmäisen tärkeää on panosten tehon nostaminen, maratonia harrastava Perälä-Heape painottaa.
Maritta Perälä-Heape tietää, ettei tehtävä ole helppo.
Pohjois-Pohjanmaalla Tekes-raha keskittyy voimakkaasti Oulun seudulle ja edelleen erityisen voimakkaasti yhteen toimialaan, tieto- ja viestintäteknologiaan. Tekes-rahaa on eniten virrannut ICT-toimialalle, jonka yritykset nyt siirtävät valmistustaan Suomea halvempien työvoimakustannusten maihin ja karsivat Suomessa myös tutkimus- ja kehitystoimintaansa.
Tehoa jalkautumalla
maakuntaan
Maakunnassa Oulun seudun ulkopuolelle sekä perinteisille toimialoille, Maritta Perälä-Heape reitittää Tekes-rahan vaikuttavuuden kohentamistavoitteita Pohjois-Pohjanmaalla.
Teknologiateollisuuden tutkimus- ja kehittämistoimien rahoittamisen rinnalla Tekesin tavoitteeksi on linjattu teollisuuden uudistaminen myös yritysten innovaatiotoimintaa tukemalla.
Uudesta tehtävästä TE-keskuksen teknologiaosastot eivät selviä yksinään, eikä se ole Maritta Perälä-Heapen mukaan tarkoituskaan, vaan yhdessä muiden innovaattoreiden kanssa.
Teknologiaosasto pyrkii tavoitteisiin jalkautumalla aiempaa voimakkaammin maakuntaan. Maakuntamatkoille Maritta Perälä-Heape lähtisi mieluusti myös yhteistyökumppaneiden kanssa, vaikkapa Finnveran ja Finpron edustajien kanssa.
Yksistään toimimalla ja pelkästään Tekes-rahaa jakamalla ei jälkeä synny niin paljon kuin yhdessä ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, hän näkee. Teknologian ja tuotteiden kehittäminen on hyödyllistä vasta silloin, kun johtaminen, myynti ja markkinointi ovat yrityksessä kunnossa.
Oulussa on väkeä
liian vähän
Tekes-rahan lisääminen ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttää osastopäällikkö Maritta Perälä-Heapen mukaan myös uuden osaston koon kasvattamista.
Yritysten hankkeita arvioivia asiantuntijoita Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologiaosastolla on kahdeksan.
Maritta Perälä-Heapen mielestä määrä on liian pieni, sillä kaikkia maakunnasta tulevia hankkeita ei pystytä Oulussa arvioimaan.
Väkeä tarvitaan lisää myös kansallisten teknologiaohjelmien jalkauttamiseksi ja tulosten siirtämiseksi maakunnan yritysten käyttöön.
Resurssipulan vuoksi osa oman maakunnan yritysten hankkeista käsitellään nyt muualla Suomessa.
Kun alueellinen asiantuntemus puuttuu, ei myöskään Tekes-rahan vaikuttavuus tietenkään ole parasta mahdollista.