Koillis-Suomen aluekeskus haluaa tosissaan päästä osalliseksi valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamisesta.
Toive tuotiin taas esille Kuusamon ja Taivalkosken johtavien virkamiesten ja kansanedustaja Tuomo Hännisen (kesk.) päästessä tapaamaan lauantaina "synnyinpalkisillaan" Kuusamossa lomaillutta alue- ja kuntaministeri Hannes Mannista (kesk.).
Ministerille korostettiin, että yrityssektorin kokemukset ja yhteistyö valtionhallinnon kanssa ovat luoneet Koillis-Suomelle hyvät valmiudet toimia tukitehtävien alueellistamiskohteena.
Ministerille muistutettiin Soneran ja Telian asiakaspalveluyksiköt esimerkkeinä mainiten, että yritykset ovat voineet joko perustaa omia palvelukeskusyksiköitä tai ulkoistaa toimintojaan. Tämä on onnistunut, koska tarjolla on paitsi motivoitunutta työvoimaa, myös fyysisiä toimintapuitteita ja tehokkaita koulutus- ja rekrytointijärjestelmiä.
Näin on saatu syntymään jo 220 työpaikkaa, mikä on tarkoitus vähintään tuplata lähivuosina.
Aluekehitysrahoitus kasvaa
Manninen ei tietenkään lähtenyt mitään lupailemaan. Totesi vain, että asia on valmistelussa ja aika näyttää, mitä tapahtuu.
Virkamiehet evästivät ministeriä myös toiveella edistää Kuusamo-Suoperä raja-aseman kansainvälistämistä. Lisäksi Posion seutukuntavaihdosta hänen haluttiin avittavan.
Manninen huomautti, että Posion liittymistä Koillismaahan on arvioitava tarkkaan myös supistuvan eli Itä-Lapin seutukunnan näkökulmasta. Mannisen mukaan molemmissa seutukunnissa tarvitaan uusia kehittämistoimia, mihin onkin jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet.
"Aluekehitysrahoitus on kasvussa, mikä johtuu siitä, ettei uusia keskuksia ei ole tarkoitus perustaa ensi vuonna."
Mannisen mielestä Itä-Lapin ja Koillis-Suomen alueilla kehittämistarvetta on esimerkiksi ammatillisen koulutuksen järjestämisessä. Nykyisellään koulutus on kovin hajanaista ja sen keskittäminen olisi paikallaan, jotta panostukset saataisiin tehokkaaseen käyttöön, hän totesi.
Manninen teroitti myös kuntien yhteisen palvelutuotannon merkitystä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamisessa hän kiirehti tietoverkkojen ja -kantojen yhtenäistämistä niin, että tuloksena olisi avoin verkko.
Näin vältyttäisiin kaksinkertaiselta työltä ja kustannussäästöjä saisi sekä yhteiskunta että palveluja tarvitsevat asiakkaat.
Kuusamon ohjelmajohtaja Pekka Kantola totesi kuntien yhteisien palvelutuotantohankkeiden edistyneen pitkälle varsinkin erityisosaamista vaativalla sosiaali- ja terveydenhuolto- ja taloushallintopuolella. Hankkeissa on myös Itä-Lapin Kemijärvi mukana terveyskeskuspäivystyksien uudelleen järjestelyjen osalta.
"Syksyn kuluessa valtuustot saavat ratkaistavikseen useita asiaan liittyviä kysymyksiä. Lokakuussa pidettävässä valtuustojen yhteisseminaarissa tulevaa linjataan yhdessä, jotta yhteistyössä päästäisiin puheista tekoihin."