Poliisi epäilee presidentin entistä neuvonantajaa Martti Mannista myös ulkoministeriön salaisten asiakirjojen vuotamisesta iltapäivälehdille ja kansanedustaja Anneli Jäätteenmäkeä yllytyksestä myös tähän vuotoon.
Tämä käy ilmi poliisin esitutkintapöytäkirjoista, jotka tulivat julki tänään. Molemmat kiistivät esitutkinnassa syyllisyytensä vuotoon.
Poliisin mukaan tiedot presidentti George W. Bushin ja pääministeri Paavo Lipposen keskusteluista vuodettiin iltapäivälehdille ja Jäätteenmäelle samaan aikaan, joten on todennäköistä, että ne tulivat samasta lähteestä.
Iltalehden artikkelin kuvituksena käytetty tiivistelmä on kirjoitusvirhettä myöten sama, joka löydettiin Mannisen tietokoneen kovalevyltä. Esitutkinnassa ei ilmennyt mitään seikkoja, jotka viittaisivat jonkin kolmannen tahon liittyneen asiaan.
Salaiset asiakirjat tulivat Ilta-Sanomille maanantaina 10. maaliskuuta viime vuonna. Edellisenä päivänä Manninen oli lähettänyt Jäätteenmäelle faksin, joka oli otsikoitu "Aineisto (12 sivua), sovittu aineisto mennyt perjantain klo 17 jakeluun".
Kuulusteluissa kumpikaan ei pystynyt selvittämään, mistä tässä oli kysymys.
Wuori: "Aineisto" viittasi lehdistökatsaukseen
Martti Mannisen asianajaja Matti Wuori torjui syyteharkinnan aikana epäilyjä siitä, että Manninen olisi iltapäivälehtivuodon takana. Wuoren mukaan Mannisella ei ollut mitään motiivia vuotaa tietoja iltapäivälehdille.
Wuoren mukaan sunnuntaina 9. maaliskuuta lähetetty faksi, otsikolla "Aineistoa (12 sivua), sovittu aineisto mennyt perjantain klo 17 jakeluun" on ilmeisesti ollut yksi lukuisista Mannisen Jäätteenmäelle toimittamista lehdistökatsauksista ja media-analyyseistä. Kuulusteluissa sen enempää Manninen kuin Jäätteenmäkikään ei osannut sanoa, mihin lause viittasi.
Wuori toimitti valtakunnansyyttäjälle lisäyksen siihen loppulausuntoon, jonka Manninen oli antanut poliisille 20. syyskuuta. Wuoren mukaan Manninen oli toimittanut Jäätteenmäelle runsaasti erilaista tausta-aineistoa sekä faksilla, sähköpostitse että kuriirijakelulla. Presidentin kanslia käytti jakelussa valtioneuvoston kanslian jakelukeskusta, joka toimittaa lähetyksiä rutiininomaisesti mm. eduskuntaan. Lähetykset ovat perillä yleensä seuraavana päivänä.
Lausunnossaan Wuori ilmoittaa Mannisen arvelevan, että kyseessä oli todennäköisesti Economist Intelligence Unitin Irak-raportti, jonka Manninen toimitti Jäätteenmäelle sekä sähköisessä muodossa että paperikopiona. Manninen oli Wuoren mukaan toiminut näin, koska halusi Jäätteenmäen varmasti kiinnittävän asiakirjaan huomiota, suuren asiakirjamäärän joukossa.
Wuori kirjoittaa, että klo 17 jakelu oli yksinkertaisesti viikon viimeinen arkijakelu, perjantaina 7. maaliskuuta.
"Jo sanamuoto osoittaa kysymyksessä olevan vakiintuneen jakelukäytännön mukaisen ja siten sekä lähettäjälle että vastaanottajalle vanhastaan tutun lähetystavan", Wuori kirjoittaa.
Matti Wuori epäilee poliisille toimittamassaan loppulausunnossa, etteivät kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen luovuttamat tiedot liittymistään soitetuista puheluista voi olla täydelliset. Poliisi käytti molemmilta osapuolilta saamiaan teletunnistetietoja apunaan selvittäessään osapuolten välistä yhteydenpitoa.
Jäätteenmäki toimitti poliisille tietoja neljästä puhelinliittymästään ajanjaksolta joulukuu 2002—maaliskuu 2003. Tietojen perusteella Jäätteenmäen yhteydenpito Manniseen oli tuona ajanjaksona niukkaa.
Jäätteenmäki on soittanut alkuosaltaan Mannisen liittymää vastaavaan numeroon helmi-maaliskuussa neljä hyvin lyhyttä puhelua ja lähettänyt kaksi tekstiviestiä. Mannisen omasta liittymästään antamat tiedot viittaavat useampiin yhteydenottoihin. Ajanjaksolla 16. 12. 2002—13.6.2003 hän soitti tai lähetti tekstiviestin Jäätteenmäen liittymää alkuosaltaan vastaavaan numeroon 16 kertaa.
Poliisi ei esitutkinnassa ota kantaa siihen, kuinka suuri merkitys puhelinten teletunnistetiedoilla tutkinnassa lopulta oli. Mannisen puolustus on pitänyt niiden paljastamista tärkeänä, koska niiden on katsottu tukevan Mannisen kertomusta molemminpuolisesta yhteydenpidosta.
Kello 17 ei enää ole jakelua
Valtioneuvoston jakelupalvelun päällikkö Juha Pitkänen kertoi kuitenkin STT:lle, ettei mitään "kello 17:n jakelua" ole heillä olemassakaan.
"Jakelukeskus ei itse toimita aineistoa perille, vaan toimii postilokerona", sanoi Pitkänen. Ministeriöt ja virastot, tasavallan presidentin kanslia ja eduskunta mukaan luettuina, toimittavat keskukselle oman aineistonsa ja hakevat muiden heille tuoman aineiston pois omasta lokerostaan. Presidentin kanslia tuo ja vie papereita jakelukeskukseen päivittäin kello 10.15 ja 14.45.
Pitkänen kertoi, että jakelukeskuksen virka-aika on 7.30-16.15. Perjantaisin kello 17 ei sen kautta jaeta enää mitään.
Manninen liian varovainen vuotajaksi
Lisäksi Wuori huomauttaa, että Manninen tunnettiin aivan erityisen varovaisena virkamiehenä ja että hänellä oli vakiintunut tapa hävittää haltuunsa tulleet alkuperäiset asiakirjat heti kun niitä ei enää välittömästi tarvittu. Tämän johdosta ei ole uskottavaa, että Mannisella olisi enää ollut ulkoministeriön Irak-asiakirjoja mitä lähettää maaliskuussa, sen jälkeen kun hän oli näyttänyt niitä Jäätteenmäelle ravintolassa tammikuun lopulla.
"Päämiehelläni ei myöskään ollut mitään välitöntä tai henkilökohtaista motiivia toimittaa asiakirjoja kolmannelle taholle, kuten iltapäivälehdille. Hänen tunnetun varovaisuutensa huomioon ottaen olisi äärimmäisen epäuskottavaa, että hän olisi silti ottanut suuren henkilökohtaisen riskin ryhtymällä levittämään tällaisia asiakirjoja julkisuuteen."
Wuori huomauttaa, että iltapäivälehdet eivät olisi sitä paitsi julkaisseet Irak-aineistoa, elleivät ne olisi olleet varmoja raporttien aitoudesta ja lähteiden luotettavuudesta; tämä olisi jättänyt viitteitä, joka voisi johtaa vuodon lähteille. Sen vuoksi ja torjuakseen itseensä kohdistuvia epäilyjä Manninen olikin ilmoittanut, että iltapäivälehdet saavat ilmaista kaikki sellaiset tiedot, jotka voisivat viitata hänen osallisuuteensa, huomautti Wuori.
Näyttö ei riittänyt syytteeseen saakka
Epäily iltapäivälehtivuodosta ei johtanut syytteeseen, koska näyttöä ei ollut riittävästi. "Poliisi tutkii, jos on vähänkään syytä epäillä. Sen sijaan syyttäjä syyttää vain, kun on todennäköisiä syitä epäillä rikosta", ylitarkastaja Marja Lehtonen valtakunnansyyttäjänvirastosta summaa.
Koska salaisten asiakirjojen vuotaminen iltapäivälehdille oli vain liitännäinen rikosepäily, siitä ei ole tehty erillistä syyttämättäjättämispäätöstä. Näin lehtivuodon syyttämättäjättämisen perusteita ei ole kirjattu minnekään.
"On varsin normaalia, että saman jutun ympärillä rönsyilee useita liitännäisiä asioita, joista ei kaikista tule syytettä. Aika ei mitenkään riittäisi kaikkien syyttämättäjättämisten perustelemiseen", Lehtonen kertoo.
STT ei tavoittanut Irak-vuotojupakassa syyttäjänä toimivaa valtionsyyttäjä Jorma Äijälää.
Ilta-Sanomat sai Irak-paperit ruskeassa kirjekuoressa
Ilta-Sanomat sai Irak-raportit ruskeassa kirjekuoressa maanantaina 10. maaliskuuta, kertoo lehden poliittisen toimituksen esimies Pekka Ervasti poliisin esitutkintapöytäkirjan mukaan. Paperit tulivat ruskeassa kirjekuoressa, jonka päällä oli koneella kirjoitettu osoitelappu, mutta ei merkintää lähettäjästä.
Ervasti kertoo antaneensa toimittaja Kari Valtoselle tehtäväksi kirjoittaa raporteista jutun ja hankkia niistä asiantuntijalausunnon ministeri Max Jakobsonilta. Seuraavan päivän pääjutun otsikko oli ?Bush kiitti Suomea ?liittymisestä koalitioon?.
Tiistaina 11. maaliskuuta lehteen tuli samanlainen kirjekuori, joka sisälsi kolmannen ulkoministeriön salaisen asiakirjan, ns. Brzezinskin raportin. Tästä kirjoitettiin juttu seuraavan päivän lehteen. Toimittajat kertoivat kuulusteluissa arvioivansa, että asiakirjat tulivat lehteen alkuperäisessä asussaan, lyhentämättöminä.
Ilta-Sanomien toimittajat viittasivat kuulusteluissa lähdesuojaan eivätkä suostuneet luovuttamaan poliisille saamiaan asiakirjoja tai kopioita niistä. Kirjekuoret eivät olleet enää tallessa.
Kuulusteltavana oli myös Iltalehden toimittaja Juha Keskinen, joka kieltäytyi kokonaan vastaamasta kysymyksiin, eikä myöskään luovuttanut asiakirjoja. Myös Iltalehti julkaisi uutisia asiakirjoista, mutta oli jutun kuvituksen perusteella saanut asiakirjoista tiivistelmän, ei koko raportteja.
Presidentin virkatoimien hoidolle "paljon vahinkoa"
Tasavallan presidentin kanslian lausunnossa Irak-vuotojupakasta todetaan, että entinen neuvonantaja Martti Manninen on menettelyllään aiheuttanut "paljon vahinkoa" presidentin virkatoimien hoidolle.
Asianajaja Markku Fredmanin allekirjoittamassa lausunnossa todetaan, että tasavallan presidentille on ensiarvoisen tärkeää voida säilyttää luottamussuhde valtioneuvoston jäsenten kanssa, erityisesti pää- ja ulkoministerin kanssa.
"Valtion välisten suhteiden tehokas hoito edellyttää taas, että valtioiden edustajat voivat käydä keskenään luottamuksellisia keskusteluja, joiden julkisuudesta he voivat keskenään päättää", todetaan lausunnossa.
Fredman kirjoittaa Mannisen menettelyllään rikkoneen sen luottamuksen, jonka perusteella hänellä on mm. myönnetty pääsy salassa pidettäviin tietoihin.
Presidentti Tarja Halosen allekirjoittamassa lausunnossa todetaan, ettei hän ole pyytänyt Martti Mannista toimittamaan salaista tai luottamuksellista aineistoa Anneli Jäätteenmäelle (kesk.) eikä hän ole ollut edes tietoinen kyseisestä toiminnasta.
"Sain ensimmäisen kerran tiedon Mannisen toiminnasta, kun pääministeri Jäätteenmäki 11. 6. 2003 ennen poliisikuulusteluun menoaan soitti Kultarantaan ja kertoi, että vuotaja on Martti Manninen", Halonen toteaa lausunnossaan.
Manninen pidätettiin virastaan ja irtisanottiin 19. kesäkuuta viime vuonna, vuodon tultua julki.
Favorin: Jäätteenmäelle ei olisi annettu asiakirjoja
Ulkoministeriön tietohallintojohtaja Martti Favorin totesi poliisin esitutkintapöytäkirjan mukaan, ettei Anneli Jäätteenmäki (kesk.) olisi saanut salaisia Irak-asiakirjoja ulkoministeriöltä, jos hän olisi niitä pyytänyt.
"Valmisteilla oleviin prosesseihin liittyviä tietoja ei olisi luovutettu. Hänelle olisi annettu samat tiedot, jotka esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunta olisi saanut."
Ulkoministeriö toteaa myös toimittamassaan muistiossa, että mikäli oppositiojohtaja olisi tietoja kysynyt, olisi hän saanut tietoa suullisesti.
Favorin sanoi kuulustelussa myös, että asiakirjat WASB-050 ja WASB-009 olivat salaisia. Asiakirjan WASB-011 osalta, joka koskee Yhdysvaltojen apulaisulkoministeri Marc Grossmanin koolle kutsumaa tiedotustilaisuutta Washingtonissa, Favorin totesi, että sen olemassaolokin on salainen.
"Tältä osin ei haluta kertoa edes sitä, että Suomi on ollut mukana tällaisessa tapahtumassa. Esimerkiksi Ruotsin ei haluta tietävän tällaista, koska siitä saattaa olla haittaa Suomen ja Ruotsin välisille suhteille", Favorin totesi kuulusteluissa.
Jäätteenmäen ja Mannisen muistikuvat täysin vastakkaisia
Jäätteenmäki:
- Ei ole pyytänyt asiakirjoja, Manninen on lähettänyt niitä oma-aloitteisesti
- Ehdotti tapaamista keskustellakseen presidentin ja pääministerin osallistumisesta EU:n huippukokouksiin sekä pohjustaakseen presidentti Tarja Halosen ja Pentti Arajärven vierailua kotiinsa ja tulevaa Venäjän matkaansa. Irak-asiaa sivuttiin muutoin ajankohtaisena kysymyksenä.
- Ei nähnyt ravintolassa mitään asiakirjaa.
- Ei ole mielikuvaa, että olisi antanut puhelimensa tai telefaxinsa numeron.
- Kotifaxiin tullut paljon lähetyksiä mm. presidentin kansliasta, ei ole pannut merkille, mitä ne ovat. Lipposen ja Bushin keskusteluja koskeva muistio on tullut vasta maaliskuussa.
- Manninen ei toimittanut yhtään salaista asiakirjaa, ei ole huomannut salainen-merkintöjä
- Soittanut Manniselle kerran, 7. maaliskuuta.
- Ei ole lähettänyt yhtään tekstiviestiä eikä vastannut millään muullakaan tavalla
Manninen:
- Jäätteenmäki teki aloitteen ja pyysi toimittamaan erityisesti Irak-kysymystä koskevia asiakirjoja
- Jäätteenmäki ehdotti ravintola-tapaamista keskustellakseen erityisesti Irak-kysymyksestä, minkä vuoksi Manninen otti mukaansa alkuperäisen Irak-asiakirjan ja toisen muistion. Myös muista aiheista puhuttiin.
- Jäätteenmäki katsoi pöydällä olevaa asiakirjaa ehkä minuutin verran ja teki muistiinpanoja. Jäätteenmäki pyysi kahteen kertaan saada sen, mutta Manninen sanoi, ettei voi sitä luovuttaa, koska asia voisi johtaa poliisitutkintaan. Suostui tekemään asiakirjasta tiivistelmän.
- Jäätteenmäki antoi ravintolassa puhelimen ja faxin numeron.
- Manninen lähetti pari tuntia myöhemmin asiakirjasta tekemänsä muistion Jäätteenmäen telefaxiin.
- Kaikkien salaisten asiakirjojen kansilehdessä oli merkinnät niiden salaisuudesta
- Jäätteenmäki on soittanut useammin ja mm. kiittänyt lähetyksistä.
- Manninen varmistanut faxin lähetyksen lähettämällä tekstiviestin Jäätteenmäen kännykkään ja saanut vastauksen ok.
Kiista Irak-asiakirjoista jatkunut yli vuoden
- Tammikuu 2003: Keskustajohtaja Anneli Jäätteenmäki arvosteli pääministeri Paavo Lipposta (sd.) poliittisesta hätiköinnistä humanitaarisen avun lupaamisessa Irakin sodanjälkeiseen jälleenrakennukseen. Lipponen tuohtui syytöksistä ja esitti kuuluisan vertauksensa ?sokeasta Reetasta?.
- Maaliskuu: Eduskuntavaalikampanjan aikana Irak-syytökset nousivat keskeiseksi väittelyn aiheeksi sen jälkeen kun Jäätteenmäki oli MTV3:n vaalitentissä sanonut Lipposen Washingtonin-vierailullaan liittäneen Suomen Irakin vastaiseen liittoutumaan. Jätteenmäki julkaisi samoihin aikoihin nettisivuillaan otteita haltuunsa saamastaan aineistosta. Iltapäivälehtiin 11. 3. vuodetuista ulkoministeriön salaisista muistioista kävi ilmi, että Yhdysvaltain presidentti George Bush oli kiittänyt Lipposta ?liittymisestä koalitioon?. Julkaistuista muistioista saattoi nähdä, että Jäätteenmäki oli aiemmin siteerannut nettipäiväkirjassaan niitä sanatarkasti.
- Huhtikuu: Vaalien jälkeen Irak-syytöksiin liittyvät asiat nousivat vielä enemmän esille. Vaalit voittanut ja pääministeriksi noussut Jäätteenmäki vältteli ja kieltäytyi vastaamasta tietojensa alkuperää koskeviin kysymyksiin ja toisteli hokemaa ?kahdesta korvastaan?. Helsingin rikospoliisi otti vuodon tutkittavakseen.
- Kesäkuu: Ilta-Sanomat julkaisi 6. kesäkuuta otteita keskustan työvaliokunnan 7. 3. pidetyn kokouksen pöytäkirjasta. Jäätteenmäki oli sen mukaan antanut kokouksessa ymmärtää saaneensa materiaalia, jonka luovuttajaa hän ei voi paljastaa. Hän kiisti allekirjoittaneensa pöytäkirjaa ja alkoi sotkeutua yhä pahemmin omiin sanomisiinsa. Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia vahvisti pöytäkirjan aidoksi.
- 11. kesäkuuta poliisi kävi kuulustelemassa Jäätteenmäkeä todistajana. Seuraavana viikonloppuna poliisi otti kiinni vuotajaksi epäillyn henkilön, joka paljastui pari päivää myöhemmin tasavallan presidentin neuvonantajaksi Martti Manniseksi.
- 14. kesäkuuta poliisi kuulustelee Mannista.
- 18. kesäkuuta Jäätteenmäki joutui vastaamaan pääministerin ilmoituksella kiivaiksi käyneisiin vaatimuksiin tapahtumien selvittämiseksi. Hän toisti yllättäen eduskunnan edessä kahteen kertaan, ettei ole pyytänyt aineistoa vaan se oli tullut hänelle yllätyksenä. Selitys ei tyydyttänyt SDP:tä. Iltapäivällä Manninen soitti STT:hen ja väitti Jäätteenmäen nimenomaan pyytäneen aineistoa häneltä. Pääministerin uskottavuus oli mennyttä. SDP teki selväksi, että pääministeri on vaihdettava, mutta hallituspohja voi jatkaa. Jäätteenmäki ilmoitti eroavansa ja kertoi juhannuksen jälkeen luopuvansa myös keskustan puheenjohtajuudesta. Lokakuussa tilalle valittiin uusi pääministeri Matti Vanhanen.
- 22. kesäkuuta Manninen toteaa poliisille luovuttamassaan lausunnossa, ettei hän ole luovuttanut alkuperäisiä salaisia asiakirjoja ja kiistää jyrkästi arvailut, joiden mukaan hänellä olisi jotain tekemistä iltapäivälehdille vuodettujen asiakirjojen kanssa.
- 27. syyskuuta Mannisen asianajaja Matti Wuori sanoo Helsingin Sanomissa, että sekä Mannista että kansanedustaja Anneli Jäätteenmäkeä epäillään ulkoministeriön salaisten Irak-asiakirjojen vuotamisesta iltapäivälehdille.
- 19. joulukuuta Jäätteenmäki sai syytteen yllytyksestä tai avunannosta virkasalaisuuden rikkomiseen. Entinen presidentin neuvonantaja Martti Manninen puolestaan joutuu syytteeseen virkasalaisuuden rikkomisesta.
- 23. joulukuuta Helsingin käräjäoikeus julkisti valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäen jättämän haastehakemuksen asian yhteiskunnallisen merkittävyyden takia. Sen mukaan Jäätteenmäki pyysi toistuvasti Manniselta, että tämä luovuttaisi hänelle salaisen raportin Lipposen ja Bushin välisistä Irak-aiheisista keskusteluista.
- 3. maaliskuuta oikeudenkäynti Jäätteenmäkeä ja Mannista vastaan alkaa Helsingin käräjäoikeudessa. Toinen istuntopäivä on perjantaina 5. maaliskuuta. Oikeuden päätöstä odotetaan parin viikon kuluttua. Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä vaatii molemmille sakkorangaistuksia.
Lue myös:
Ulkoministeriö: Tuomioja ei voi esiintyä todistajana Irak-oikeudenkäynnissä
