Kunnista ei saa tehdä valtion elättejä. Siksi nykyinen yhteisöveromalli kannattaa säilyttää, vaikka verotulot vaihtelevatkin talouskehityksen mukaan. Sisäministeriössä on valmistunut uudistusesitys, jonka mukaan kuntien yhteisöverosta luovutaan. Valtio keräisi yritysten maksavat verot ja korvaisi menetyksen kunnille lisäämällä 1,2 miljardia euroa valtionosuuksiin ja kuntien verotulotasauksiin.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen ohjauksessa valmistunut malli hyödyttäisi yli 400 kuntaa, myös pääkaupunkiseudulla. Vain 27 kuntaa häviäisi. Niiden joukossa ovat it-paikkakunnat Oulu ja Salo sekä perinteisiä teollisuuspaikkakuntia. Hallituksen ministerivaliokunta kokoontuu päättämään tänään, hyväksytäänkö uusi malli vai säilytetäänkö nykyinen järjestelmä. SDP:n ministerit valtiovarainministeri Antti Kalliomäen johdolla halunnevat jatkaa asian valmistelua.
Kevään hallitusneuvotteluissa sovittiin, että valtionosuuksien siirto kunnilta valtiolle selvitetään. Nyt se on tehty. Uusi malli ei sovi SDP:n ministereille, onhan häviäjien joukossa yhden tehtaan varassa eläviä kaupunkeja. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman haluaa liittää ratkaisuun myös kuntien määrän vähentämisen.
Kalevan selvityksen mukaan suuri osa Oulun ja Lapin läänin kuntien johtajista kannattaa uutta mallia. Vain ne kunnat, joiden alueella on veroja maksavia voimalaitoksia ja yrityksiä, haluavat pitää nykyjärjestelmän. Voittajia olisivat pääsääntöisesti keskustan hallitsemat maalaiskunnat. Joukkoon kuuluva pääkaupunkiseutu on poikkeus säännöstä, mutta se johtuu lähinnä siitä, että arvonlisäveron palautuksista luovuttiin muutama vuosi sitten.
Kiistatta uudistus olisi selkeä ja yksinkertainen. Kaikki yritykset maksaisivat veronsa valtiolle, joka jakaisi ne kunnille. Valtio on kuitenkin osoittautunut epäluotettavaksi liittolaiseksi. Jos rahaa on tarvittu muualle, on leikattu valtionosuuksia. Niin kävisi myös uudessa järjestelmässä.
Nykyjärjestelmän heikkous on epävakaus. Kun yrityksillä menee hyvin kasvun vuosina, kuntien kirstut pursuavat verotuloja. Taloudellisesti heikkoina aikoina taas verotulot supistuvat. Jotkut kunnat ovat joutuneet hankaluuksiin, kun eivät ole varautuneet lihavina vuosina huonoihin aikoihin.
Mannisen malli taas kaventaisi kunnallista itsehallintoa. Mikä saisi kunnat kilpailemaan elinkeinopolitiikalla, jos valtio kahmii kaikki yhteisöverotulot? Kunnista tulisi valtion elättejä. Signaali on väärä. Kuntia pitää rohkaista toimimaan aktiivisesti omaksi parhaakseen sen sijaan, että ne opetetaan kärkkymään tulonsiirtoja valtiolta.
Mannisen malli ei ole lähellekään valmis, eikä sitä saa toteuttaa esitetyssä muodossa. Jos keskusta vaatii ota tai jätä -ratkaisua, on parempi pysyä nykyjärjestelmässä ja ottaa se kehittelyn kohteeksi. Toinen mahdollisuus on, että talouspoliittinen ministerivaliokunta antaa selvitysryhmälle täysin uudet ohjeet.
On totta, etteivät yritykset ole jakautuneet tasaisesti maan joka kuntaan. Ongelmaa ei kuitenkaan voi ratkaista viemällä kaikilta kunnilta keinot vaurastua ja parantaa kuntalaisten palveluja. Köyhiä kuntia pitää auttaa, mutta se voidaan tehdä lisäämällä kuntien valtionosuuksia ja parantamalla kuntien keskinäisiä tasausjärjestelmiä.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta otti uudistukseen viime viikolla fiksun kannan toteamalla, että yhteisövero on osa kuntien veropohjaa, jota ei pitäisi kaventaa. Siitä on pidettävä kiinni.