Ounasvaaran Hiihtoseuran Pirjo Manninen ei pettänyt kannattajiaan sunnuntaina Ylivieskassa SM-sprintin finaalissa. Häneltä odotettiin voittoa ja vuorenvarmasti Manninen omansa otti. Tavaramerkki oli sama kuin lauantain 15 kilometrin mestaruudessakin: loppusuoralla kärkeen ja ykkösenä maaliin.
Mannisen viikonloppu oli täydellinen, kaksi mestaruutta oli tarjolla ja kaksi tuli. SM-kisoista Manninen on aikaisemmin voittanut aikuisten sarjoista sprintin kaksi vuotta sitten.
"Finaali oli minulta paras sunnuntain kisoista. Täällä oli hyvä rata, jossa saattoi vielä lopussa tehdä ratkaisuja", Manninen totesi voittonsa jälkeen.
Kisan jälkeen hän oli yhtä suihkunraikas kuin ennen starttia, päivän rasituksia ei päällepäin näkynyt.
Lauantain kisa painoi aamulla Mannisen jaloissa, ja aika-ajossa hän oli vasta neljänneksi nopein. Meno vertyi päivän mittaan, eikä Mannisella ollut suuriakaan vaikeuksia voittonsa saavuttamiseksi.
"Keli muuttui päivän mittaan. Aika-ajossa minulla oli eri sukset kuin pudotuskisoissa. Hiihto parani koko ajan ja lopussa nopeus oli jo kohdallaan."
"Nopeus oli pienoinen arvoitus ennen kisoja, sillä edellisen sprintin olen hiihtänyt Linzissä joulukuussa. Nopeusharjoituksia on jäänyt väliin kotimaan pakkasten takia. Vauhti varmaankin paranee tästä MM-kisoja lähestyttäessä", Manninen arveli.
Vastustamatta
kärkeen
Naisten finaalissa viivalle asettuivat Mannisen rinnalle Kati Venäläinen, Elina Hietamäki ja Aino-Kaisa Saarinen. Saarinen avasi nopeimmin, mutta pian Venäläinen kiiruhti kärkeen. Manninen katseli avausta häntäpäästä, mutta hankkiutui kakkoseksi Venäläisen taakse matkan varrella viimeiseen kurviin saavuttaessa.
Maalisuoralla Manninen meni vastustamatta kärkeen ja voittoon. Venäläinen otti hopeaa ja Hietamäki pronssia.
Kati Venäläinen oli iloinen saadessaan lauantain pronssin jatkeeksi sunnuntaina hopean. Varsinkin hyvin onnistunut aika-ajo tyydytti. Hän piti kisaansa parhaiten onnistuneena sitten Lahden MM-kisojen, joissa Venäläinen oli hopealla.
"Sain jälleen arvokkaan päänahan, kun voitin Pirjon aika-ajossa", pohja-ajan hiihtänyt Venäläinen riemuitsi. "Finaalissa oli yritystä liikaakin. Pää olisi halunnut mennä, mutta jalat eivät pysyneet mukana."
Venäläisen alkukausi on ollut hankala sairastelujen takia. Selkä, flunssa ja opiskelutkin ovat vieneet aikaa hiihdolta.
Hietamäki olisi halunnut löytää enemmän paukkuja hiihtoonsa, mutta toisaalta SM-pronssi riitti täysin tyydyttämään toiveet.
"Välierässä ja finaalissa vauhtia olisi voinut olla enemmänkin, mutta hyvä näinkin."
Ylivieska Rokuan Ryhdin Marjo Loukkola jatkoi asiallisia esityksiään Ylivieskan SM-laduilla. Hän sivakoi sprinttikisan B-finaalissa toiseksi eli oli kokonaiskisassa kuudes.
Ensimmäinen pudotuspelin startti säikäytti Loukkolaa. Sauvat eivät ottaneetkaan kiinni lumeen, vaan hän kauhaisi lähdössä tyhjää ja oli tuupsahtaa nenilleen. Muut menivät menojaan, mutta hyvin Loukkola pystyi petraamaan tahtiaan loppua kohden.
"Marjo Korander oli lopussa niin paljon edellä, etten uskonut saavani häntä kiinni", Loukkola sanoi. Hän löysi tarpeellisen vauhdin ja pääsi jatkoon.
Loukkolan välierässä mukana olivat Manninen, Venäläinen, Mona-Lisa Malvalehto, ja hän jäi suosiolla peränpitäjäksi.
"B-finaaliin pääsin ja se on minulle kuin voitto. Jos sprintti olisi hiihdetty lauantaina, en olisi hiihtänyt sitä lainkaan. Nyt tämä kävi lauantain kovan kisan jälkeen hyvästä verryttelystä, vaikka lujille jouduinkin. Ei minun vauhdillani näissä kuvioissa voitosta kamppailla", Loukkola asetteli kapuloita kohdalleen välierän jälkeen.
B-finaalissa hän sai hiihtää vapautuneesti ja oli maalissa toisena heti Riikka Sirviön jälkeen.
