Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) mukaan kuntien välinen seutuyhteistyö voisi olla nykyistä vilkkaampaa. Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä on, mutta liian harvassa.
"Seutujen työkalupakki on vielä hajanainen ja sieltä puuttuu monta tarpeellista työkalua. Kuntien ja valtion kumppanuutta seututasolla voidaan syventää paljon nykyistä enemmän. Pitäisi perustaa tiski, jolla olisivat tarjolla kaikki valtion seutuyhteistyötä tukevat hankkeet", arvioi Manninen keskiviikkona Kuntatalossa pidetyssä Aksestra-hankkeen konsultointien loppuseminaarissa.
Aksestra on lyhenne sanoista Aktiivisesti kohti seutustrategioiden toteuttamista. Seminaarissa käsiteltiin kannustimia seutuyhteistyön vauhdittamiseksi.
Manninen painotti tilaisuudessa, että yhteistyöllä saadaan paljon aikaan ilman rakenteisiin meneviä kuntaliitoksia.
Vähemmällä
saatava enemmän
"Kuntien yhdistämisellä tuskin saadaan niin merkittäviä säästöjä kuten yleisesti luullaan. Kuntaliitokset eivät ratkaise kuntatalouden ongelmia, mutta yksittäistapauksissa kunta voi liitoksella turvata palvelutasonsa", ministeri Manninen totesi
Hän muistutti, että monien julkisten palveluiden kysyntä kasvaa koko ajan. "Vähemmällä on saatava enemmän aikaan. Se tarkoittaa tuottavuuden nostoa kuntien palvelutuotannossa."
Mannisen kannustaisi kuntia seudulliseen yhteistyöhön jakamalla esimerkiksi yhteisöveron seudullisesti. "Seudullinen yhteisöveron jako voisi toimia yhteisen elinkeinopolitiikan voimavarana. Sitä ei ole mikään seutu vielä kokeillut. Yhteisöveron jako kunnille voi poistua vuoden 2005 alusta eli seuduille voi tulla kiire."
Tampereen yliopiston professori Arto Haveri arvioi seminaarissa, että seutuhallinto ei kiinnosta poliittisesti ja siksi se ei oikein ole sytyttänyt kunnallispoliitikkoja. "Kuka haluaa ryhtyä seutupoliitikoksi?"
Haverin mukaan kuntien välinen yhteistyö kuitenkin etenee, mutta hitaammin kuin oli suunniteltu. "Nyt siirrytään pienistä askeleista isompiin, retoriikasta tekemisen tasolle. Seutuyhteistyössä siirrytään säästöistä laadun parantamiseen, asiantuntemuksen kehittämiseen ja palveluiden turvaamiseen."
Oulun kaupunkiseutu tekee seutuyhteistyötä, mutta konsultointihankkeessa se ei ollut mukana, koska Oulu teki itse selvitystyön jo vuosi sitten. Pohjois-Suomesta loppuseminaariin osallistui Pohjois-Lapin seutukunta eli Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat.