Hallitus uskoo kuntatalouden suunnan kääntyneen parempaan päin. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) korosti tiistaina eduskunnassa kuntataloutta koskevassa välikysymyskeskustelussa, että negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä ei ole kasvanut edellisvuoteen verrattuna.
Koko oppositio tuki kokoomuksen alullepanemaa välikysymystä, jossa hallitusta syytettiin kuntien talouden heikentämisestä ja tärkeiden peruspalveluiden vaarantamisesta.
Manninen sysäsi vastuuta erityisesti kokoomuksen ja vasemmistoliiton suuntaan. Hänen mukaansa keskeisin syy kuntatalouden nykyiseen tilaan on kokoomuslaisen valtiovarainministerin toteuttama 800 miljoonan euron suuruinen kuntien verotulojen leikkaus vuosina 1997-2003.
"Näin tehty verotulojen leikkaus on ainakin 30 vuoteen suurin puhallus kuntien ja valtion välisissä taloussuhteissa", Manninen kuvaili.
Oppositio vaati välikysymyksessään kuntien ja valtion kustannusten jaon tarkistuksesta peräisin olevan niin kutsutun pakkolainan maksamista loppuun jo ensi vuonna. Hallituksen suunnitelmissa on palauttaa loppuerä 196 miljoonaa euroa vasta vuonna 2008.
Manninen muistutti, että kustannusten jaon vääristymä syntyi välikysymyksen tekijöiden ollessa hallituksessa. Takaisinmaksun jaksottelu kehitettiin hänen mukaansa valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) kaudella.
Kokoomuksen tivauksiin vastannut Manninen sanoi Vanhasen hallituksen maksavan tuon laskun kunnille valtiontalouden tiukoista kehyksistä huolimatta. Hän ei kuitenkaan antanut mitään lupauksia nopeutetusta aikataulusta.
Myös valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) tyytyi toteamaan, että hallitus maksaa sitoumuksensa kunnille aiemmin päätetyllä tavalla jaksotetusti.
Oppositio epäili välikysymyskeskustelussa, kykeneekö eripurainen hallitus sopimaan lupaamallaan tavalla kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta kesään mennessä. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vaati sitä koskevan puitelain laatimista sellaiseksi, ettei se jätä uudistuksen sisältöä tulkinnanvaraisiksi.
"Hallitus ei voi luistella vastuusta antamalla löperön ja ylimalkaisen puitelain ja jättämällä näin kunnat uppoavaan laivaan", suomi kokoomuksen oululainen kansanedustaja Esko Kurvinen.
Heinäluoma uskoi välikysymyksen olevan tarpeeton, koska oppositiokin on otettu mukaan uudistuksen valmisteluun. Kunnallispolitiikassa ei tunneta hallitus-oppositio -asetelmaa. SDP:n riveistä heitettiin kokoomuksen suuntaan syytöksiä myös riidankylvöstä ja hankkeen jarrutuspyrkimyksistä välikysymyksen avulla.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Martti Korhonen arvioi sekä SDP:n että keskustan olleen aluksi ajamassa voimallisesti kuntaliitoksia.
"Sittemmin keskustassa tultiin katumapäälle ja alettiin vetää hätäjarruja. Varmuuden vuoksi uudistuksella ei saisi olla mitään sisältöä", Korhonen epäili.
Myös vihreiden Osmo Soininvaara oli havainnut koko hankkeen vesittämiseen tähtääviä piirteitä hallituspuolueiden edustajien viimeaikaisissa puheenvuoroissa. Hän arveli, että huoli oman poliittisen liikkeen vallasta näyttää ohittavan tarpeen turvata kuntien menestys.
Opposition epäluottamuslause-esityksistä äänestetään perjantain täysistunnossa.