Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) sanoo henkilökohtaisesti asettavansa uuden yhteisöveromallin vanhan mallin edelle. Valtionosuusuudistus voidaan hänen mukaansa kuitenkin rakentaa molempien mallien pohjalta.
"Arvovaltakysymystä tästä uudistuksesta ei tule."
Sisäministeriön kehittämässä mallissa kuntien saamat yhteisöverot siirrettäisiin valtiolle ja kuntien valtionosuuksiin tulisi 1,2 miljardin euron korotus. Toinen malli on se, että kaikki jatkuu yhteisöveron osalta nykyisellään.
Manninen esitti äskettäin Oulua Suomen toiseksi pääkaupungiksi. Yhteisöverouudistuksessa kaupunki kuitenkin kuuluu menettäjiin, vaikka se on sijoittanut vuosien ajan merkittäviä summia yritystoiminnan kehittämiseen.
"Oulussakaan ei pidä sekoittaa puuroja ja vellejä keskenään. Oulussa voidaan panostaa enenevässä määrin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Sellainen antaa aivan eri lähtökohdat kuin 5 - 6 miljoonan euron yhteisöverotulojen menetys. Nykyjärjestelmän kannustavuus yritystoiminnan tukemisessa on vain yksi elementti, jonka merkitystä on liioiteltu. Kannustavuudessa on tehty jopa keppihevonen", Manninen sanoo.
Hän muistuttaa, että monet kunnat, jotka eivät hyödy ollenkaan yhteisöverouudistuksesta eli ovat tasausrajan alapuolella, panostavat eniten yritystoimintaan.
Manninen torjuu epäilyt, että yhteisöverouudistus suosisi erityisesti keskustajohtoisia kuntia ja Etelä-Suomen suuria kaupunkeja.
"Kaiken kaikkiaan 401 kuntaa voittaa uudistuksessa. Keskusta on suurin valtuustoryhmä 300 kunnassa, eli on kunnissa muitakin puolueita. Uudistuksessa ei ole minkäänlaisia poliittisia taka-ajatuksia", Manninen vakuuttaa.
Hänen mukaansa uudistus on kaikkein edullisin kasvukeskusten kehyskunnille, joissa on tarve rahasta ja joihin muuttaa koko ajan uusia asukkaita ja palveluita pitää rakentaa samassa tahdissa.
"Jos yhteisöverouudistus tyrmätään, kehyskunnat eivät saa lisää valtionosuuksia ja verotulontasauksia, vaan niiden ahdinko jatkuu."
Mannisen mukaan esimerkiksi Oulu häviää siksi, että se saa suuret yhteisöverotulot, mutta palkkataso ei ylitä merkittävästi valtakunnallista keskiarvoa. Manninen arvelee, että parhaita palkkoja saavat asuvat ehkä kaupungin rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Oulunsalo voittaisi uudistuksessa 300 000 euroa.
Valtaosa voittaisi
Sisäministeriön laatiman laskelman mukaan uudessa mallissa 401 kuntaa voittaisi ja 27 kuntaa häviäisi. Uudistusta perustellaan erityisesti sillä, että se toisi vakautta kuntien verotuloihin. Nykymallissa yhteisövero vaihtelee voimakkaasti talouden suhdanteiden ja yritysten menestyksen mukaan.
Oulun kaupunki kuuluu uudessa mallissa häviäjien joukkoon. Sisäministeriön laskelmien mukaan Oulu menettäisi lähes kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Oulun kaupungin omat laskelmat näyttävät tappiota kymmenen miljoonaa, pahimmillaan jopa 18 miljoonaa euroa.
Pohjoisessa myös Kemi kuuluu häviäjien joukkoon. Kaupungin menetykset ovat ministeriön laskelmien mukaan 1,6 miljoonaa euroa.
"Jos muutoksia tehdään, niin aina joku voittaa ja joku menettää. Esitetyt muutokset ovat kuitenkin marginaalisia verrattuna niihin todella suuriin muutoksiin, joita kunnat kokivat 1990-luvulla, Saloa ja Kaskista lukuun ottamatta", painottaa Manninen.
Mannisen mukaan yhteisöverouudistus on yksi osa valtionosuusuudistusta. Monen kunnan osalta voitot tai tappiot ovat niin pieniä, että muut osiot voivat muuttaa ne päinvastaisiksi.
"Jos yhteisöverouudistusta ei hyväksytä, silloin voidaan uudelleen arvioida kiinteistöveron mahdollista irrottamista tasausjärjestelmästä osana eri vaihtoehtoja", kertoo Manninen.
Hänen mielestään kiinteistöveron säilyttäminen tasauksen piirissä pienin tarkistuksin olisi tarkoituksenmukaista.
Tällä hetkellä kaikki kunnat saavat maan keskimääräisistä verotuloista vähintään 90 prosenttia. Jos kunnan verotulot menevät keskiarvon yli, niin ylimenevästä osasta leikataan 40 prosenttia jaettavaksi köyhemmille kunnille. Jos kiinteistövero otetaan pois, keskiarvo alenee.
Uudessa mallissa mukana olisivat vain palkkavero ja kiinteistövero, mutta tasausraja nousisi 95 prosenttiin, minkä yli menevää verosummaa leikattaisiin 15 prosenttia köyhempien kuntien hyväksi.
Manninen sanoo, että kunnissa eletään nyt taloudellisesti ahtaita aikoja, jaettavaa ei ole enää samaan malliin kuin esimerkiksi hyvänä vuonna 2000.
Uudistusta perustellaan vakaudella eli nykyjärjestelmän katsotaan aiheuttavan liian suuria nousuja ja laskuja kuntien yhteisöverotuloihin. Kun yrityksillä menee hyvin, kertyy myös yhteisöveroa. Kun menee huonosti, veroa kertyy vähän tai ei lainkaan.
Tukea kummallekin
Manninen kertoo, että keskustasta löytyy kannatusta molemmille yhteisöveromalleille. Hän uskoo, että sama tilanne on myös sosiaalidemokraattien keskuudessa.
"Nyt on ihanteellinen tilanne, kun talouspoliittinen ministerivaliokunta pääsee valitsemaan kahdesta toteuttamiskelpoisesta vaihtoehdosta."
Manninen muistuttaa erityisesti pääkaupunkiesitykseensä viitaten, että aluksi kaikkea uutta vastustetaan, mutta sitten lopulta päädytään viisaaseen ratkaisuun. "Aikoinaan vastustettiin Oulun yliopistoakin ja Tornion jaloterästehdasta. Nyt niitä kumpaakin kehutaan."
Kuntien ja kaupunkien päättäjille Manninen suosittelee laajakatseisuutta. "Jos poliitikko muodostaa kannan vain oman kunnan tilanteen mukaan, ei hänestä tule valtiomiestä. Oma kanta pitää pystyä perustelemaan kunnolla, esimerkiksi yhteisöveroasiassa perusteita löytyy puolesta ja vastaan. Kun asia niin vaatii, pitää valtakunnan etu asettaa yhden kunnan edun edelle."
Manninen vakuuttaa, että hän toimii koko kuntakentän parhaaksi. Manninen tuntee kuntakentän, sillä joulukuun alussa hänelle tuli tasan 33 vuotta täyteen kunnanjohtajaksi tulosta. Manninen astui vain 23-vuotiaana Haapaveden kunnanjohtajaksi vuonna 1970.
Hän oli aikoinaan kaikkien aikojen nuorin kunnanjohtaja Suomessa, eikä sitä ennätystä ole vieläkään lyöty. Nykyään hän toimii Tornion kaupunginjohtajana, mutta on ministerin ja kansanedustajan tehtävän vuoksi virkavapaalla päätyöstään.