Kalajoki Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) sanoi keskiviikkona Kalajoella tulleensa vakuuttuneeksi siitä, että Rahjan satama tarvitsee talvisatamastatuksen. Hän lupasi myös viedä asian keskusteluun liikenneväyliä käsittelevään ministerityöryhmään.
Kalajoen kaupunki on viime viikkoina ajanut voimakkaasti eteenpäin sataman talvistatusta. Kaupungin edustajat tapasivat äskettäin myös liikenneministerin.
"Talvisataman asema on meille elintärkeä kysymys. Kyse ei ole pelkästään Kalajoen tarpeista, vaan koko Pohjois-Suomen pienten ja keskisuurten sahojen toimintaedellytyksistä", sataman toiminnasta vastaava kehitysjohtaja Veijo Rautio sanoi.
Vienti on lisääntynyt huomattavasti
Kalajoen sataman merkitys on kasvanut myös siksi, että sataman läheisyyteen rakennetun PPTH:n uuden teräsrakennetehtaan myötä myös teräteollisuuden laivakuljetukset ovat kasvaneet.
"PPTH:n vienti erityisesti Englantiin ja Saksaan on huomattavasti lisääntynyt. Niihin kuljetuksiin paras on laivakuljetus", Rautiainen totesi.
Talvisatamakysymys tuli rajulla tavalla esille viime talvena, kun Rahjan satama jouduttiin sulkemaan useiksi kuukausiksi, koska vaikean jäätilanteen takia sille ei riittänyt murtaja-apua. Yhtenä ongelmana oli myös satama-altaan mataluus, jota jäänmurtajien kapteenit pitivät turvallisuusriskinä.
"Tänä kesänä satama-allas ruopataan niin, että riski poistuu", Veijo Rautiainen kertoi.
Manninen helpottaisi
rantarakentamista
Alue- ja kuntaministeri Manninen pitää yhtenä keinona muuttoliikkeen jarruttamiseen rantarakentamismääräysten lieventämistä.
Hän sanoi Kalajoella kesäasukkaille suunnatussa tilaisuudessa, että vuosisataista perinnettä rakentaa kauneimmille paikoille vesistöjen äärelle ei suoralta kädeltä pitäisi romuttaa.
"Meillä on vielä alueita, joissa ei ole vaaraa liian tiiviistä rakentamisesta. Mielestäni rakentamisen ohjauksessa linjaa voitaisiin hiukan lieventää", Manninen totesi.
Hän myös toisti aiemmin toteamansa kannan, että kuntaliitokset ovat liian hitaita toimenpiteitä kuntien rakenteiden muutokseen.
Hänen mielestään esimerkiksi terveydenhuollossa päästään nopeampiin tuloksiin kuntien välisillä yhteistyösopimuksilla.
"Terveydenhuolto on tässä asiassa kiireisin alue, koska palvelujen tarve ja kustannukset kasvavat erittäin nopeasti ja toisaalta lääkäripula on suuri ongelma monilla seuduilla", Manninen sanoi.