Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) lupaili Itä-Lapille seuturahastoa vastaanottaessaan keskiviikkona Itä-Lappi työryhmän loppuraportin Helsingissä. alue-ja kuntaministeri kertoi antavansa kaiken tukensa seuturahaston perustamiselle, jotta korkeasta työttömyydestä ja väestökadosta kärsivän Itä-Lapin kehitys saadaan kääntymään parempaan.
Manninen uskoo, että merkittävä osa Itä-Lappi työryhmän loppuraportissa esittämistä hankkeista toteutuu. Tähän tarvitaan kuitenkin aikaa ja myös valtion budjettirahoja. Tämän kuntaministerikään ei voinut antaa kuin yhden selkeän lupauksen. Kuntayhtymän perusrahoitus turvataan vuoden 2006 loppuun saakka. Muilta osin Manninen joutuu joutuu vääntämään esityksistä ja rahasta kättä muiden ministeriöiden kanssa ja mahduttamaan kaiken tiukkoihin budjettikehyksiin.
Manninen, joka on hallituksen ainoa ministeri Lapista, uskoo vahvasti siihen, että Itä-Lapin kehitys lähtee nousuun varsinkin sitten, jos Itä-Lapille pystyään antamaan erityisasema. "Vähintä, mitä valtio voi tehdä, on seudullisen kehittämisrahaston perustaminen. Itä-Lappi ei ole vain menoerä, se on myös tulolähde", Manninen totesi.
Hän ei lähtenyt kuitenkaan ennakoimaan löytykö seuturahastolle rahaa jo seuraavasta budjetista. Sen sijaan Manninen kaavaili rahastolle sopivankokoiseksi pääomaksi valtiolta noin yhtä miljoonaa euroa.
Työryhmä esittää rahastoa, joka tukisi erityisesti yritysten toimintamahdollisuuksia Itä-Lapissa. Tämä ehdotus olisi Mannisen mielestä voinut olla vieläkin voimakkaammin esillä työryhmän loppuraportissa.
Ministeri huomautti, että esimerkiksi UKK-puiston kompensaatiot ovat häipyneet taivaan tuuliin. Kehittämisrahaston rinnalla voitaisiin harkita myös luonnonsuojelumaksua, joka tuloutetaan kunnille elinkeinoelämän kehittämiseen. Työryhmä lähtee siitä, että yhtenä perusteluna valtion osallistumiselle kehittämisrahastoon olisi luonnonsuojelualueiden osuus maapinta-alasta ja tästä johtuvien elinkeinotulojen menetysten korvaaminen.
Tuloksia ei
tule nopeasti
Työryhmä korostaa, että alueen rahoituskelpoisten investointi- ja kehittämishankkeiden sekä työllistämiseen käytettävän rahoituksen riittävyys pitää turvata. Lisäksi painotetaan tie- ja rautatieyhteyksien ylläpitoa ja kehittämistä Itä-Lapin elinehtona.
Avainasemassa alueen kehittämisessä on matkailu, varsinkin Pyhä-Luosto alueen kehittäminen. Myös Venäjä-yhteistyön edistämistä pidetään merkittävänäni, etenkin kun Sallan raja-aseman avaaminen antoi uudenlaisia mahdollisuuksia.
Manninen kiitteli, että raporttiin on hyvin kiteytetty ne kehittämistarpeet, joihin alueella on panostettava.Erittäin tärkeää Mannisen mielestä on se, että myös Itä-Lapin seutukunta sitoutuu itse kehittämistyöhön.
Sen sijaan Manninen varoitti luottamasta liikaa siihen, että monet ylijohtaja Cay Sevónin työryhmän esittämät kehittämishankkeet Venäjän kanssa toteutuisivat nopeasti. "Jos lasketaan sen varaan, että saadaan nopeita tuloksia, voi käydä niin, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa", Manninen toppuutteli odottamista liian nopeita tuloksia.