Suomessa ei vuonna 1918 ollut voimassa sotatilaa, joka olisi rajoittanut voimakkaasti kansalaisten perusoikeuksia.
– Valkoisten ylipäällikkö Gustaf Mannerheim pyysi kolme kertaa P.E. Svinhufvudin johtamalta senaatilta valtion sisäisen sotatilan julistamista. Kolmasti Svinhufvud, lakimies, kuitenkin torjui pyynnön sanoen, ettei sillä ollut laillisia valtuuksia sen julistamiseen, Antero Jyränki huomauttaa.
Sen sijaan valkoisella puolella kehiteltiin ajatusta sotaväen rikoslain tulkinnasta. Järkeiltiin niin, että jos kyseessä olisi hätäpuolustustila, välittömät ampumiset olisivat mahdollisia.
– Tämä oli kiertotie, jota käytettiin, Jyränki lisää.
Päänvaivaa tuotti myös kysymys siitä, oliko Suomi sotatilassa Venäjän kanssa.
– Sitä ei haluttu julistaa ennen kuin vasta kesällä 1918 sisällissodan jo päätyttyä.
