Pääkirjoitus: Talous kasvaa, työl­li­syys kohenee – mutta uhkia on ker­ty­mäs­sä me­nes­tyk­sen tielle

Mainos: Kalevan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Man­ner­heim tapasi Da­lai-la­man

Eversti Gustaf Mannerheim teki Venäjän yleisesikunnan toimeksiannosta ratsastusmatkan halki Aasian vuosina 1906-1908. "Tieteellisen tutkimusretken" todellinen tarkoitus oli sotilaallinen.

Museoviraston arkistokuvassa eversti Mannerheim tekee muistiinpanoja Aasian-matkallaan Lanzhoussa Kiinassa.
Museoviraston arkistokuvassa eversti Mannerheim tekee muistiinpanoja Aasian-matkallaan Lanzhoussa Kiinassa.

Eversti Gustaf Mannerheim teki Venäjän yleisesikunnan toimeksiannosta ratsastusmatkan halki Aasian vuosina 1906-1908. "Tieteellisen tutkimusretken" todellinen tarkoitus oli sotilaallinen. "Kuvitelkaa olevanne ylipäällikkö", yleisesikunnan päällikkö oli sanonut Mannerheimille Pietarissa. "Miettikää, miten itse toimisitte, jos alue pitäisi miehittää."

Vuoden 1908 kesäkuussa matka oli edennyt syvälle Kiinaan Shanxin provinssiin.

Mannerheim oli saanut tiedon, jonka mukaan mongolien pyhässä luostarikaupungissa Utaishanissa oleskeli maanpaossa oleva 32-vuotias Tiibetin hengellinen johtaja Dalai-lama.

Kun brittiläiset joukot Venäjän ja Japanin välisen sodan aikana miehittivät Tiibetin, Dalai-lama oli paennut Lhasasta. Hän oli saapunut Utaishaniin neuvotellakseen Kiinan viranomaisten kanssa.

Mannerheim ratsasti Utaishaniin torstaina kesäkuun 25. päivänä. Tapaaminen Dalai-laman kanssa järjestyi seuraavaksi iltapäiväksi. Häntä ennen vain kaksi eurooppalaista oli päässyt Hänen pyhyytensä puheille.

Dalai-laman palatsin portaiden juurella oli kiinalaisia sotilaita, joiden vieressä seisoi vanha tuttu täydessä juhla-asussaan, Mannerheimiä valvomaan asetettu kiinalainen virkamies Jang. Mannerheim tervehti kohteliaasti. "Valitettavasti kutsu on vain kahdelle, minulle ja tulkilleni. Ette siis voi tulla mukaani."

Jangin oli vaikea salata ärtymystään. Hän neuvotteli tuloksetta parin Dalai-laman seurueeseen kuuluvan laman kanssa ja yritti väkisin tunkeutua Mannerheimin perässä sisään. Tiibetiläiset vartijat estivät kohteliaasti aikeen.

Kirjavat paperikuvat koristivat vastaanottohuoneen seiniä. Dalai-lama istui kullatulla valtaistuimella, joka oli peitetty matoilla. Hän oli pukeutunut keltaiseen silkkipukuun, jossa oli vaaleansiniset hihansuut. Puvun päällä oli punainen tooga, lamojen perinteinen tunnus. Jaloissaan hänellä oli keltaisesta huovasta tehdyt kiinalaiset saappaat, jonka saumoissa oli vaaleansiniset nauhat.

Valtaistuimen molemmin puolin seisoi kaksi voimakasrakenteista aseetonta tiibetiläistä pää kumarassa.

Mannerheim kumarsi syvään ja Dalai-lama nyökkäsi. Hän oli keskimittainen laiha mies, jolla oli ulkonevat korvat ja kapeat viikset. Mannerheim ojensi hänelle perinteisen vaaleansinisen liinan, hatakin, ja sai vastalahjaksi valkoisen hatakin.

Dalai-lama puhui tiibetiksi, joka tulkattiin kiinaksi. Hän kysyi Mannerheimin kotimaata, ikää, arvoa ja matkareittiä. Mannerheim kertoi, että hän oli suomalainen paroni ja eversti Hänen majesteettinsa Nikolai II:n palveluksessa.

Dalai-lama mietti hetken. "Onko teillä kenties Hänen majesteetilta viestiä?"

"Valitettavasti minulla ei ollut tilaisuutta keskustella Hänen majesteettinsa kanssa ennen lähtöäni Pietarista", Mannerheim vastasi.

Dalai-lama kysyi tsaarista, Venäjästä ja armeijan vahvuudesta. Hän kertoi myös omasta asemastaan.

"Utaishanissa on hyvä olla, mutta sydämeni on Tiibetissä. Tiibetiläiset ovat pyytäneet minua palaamaan Lhasaan."

"Venäjän kansan myötätunto on teidän puolellanne, koska te olette joutunut jättämään maanne", Mannerheim vakuutti.

Dalai-lama tarkistutti kahteen kertaan, ettei oviverhon takana ollut ketään kuuntelemassa. "Kiinalaisten ehtona paluulleni on, että tunnustan heidän ylivaltansa", hän sanoi. "Tämän vuoksi paluuni on viivästynyt."

Dalai-lama viittasi palvelijalle, joka kohta kantoi huoneeseen hienon valkoisen hatakin, johon oli kirjailtu tiibetiläisiä kirjaimia. "Viekää tämä vilpittömänä lahjana Hänen majesteetilleen."

Vastalahjaksi Mannerheim ojensi pistoolinsa ja näytti, miten se ladataan. Tapaaminen oli päättynyt.

Alhaalla portaiden juurella Mannerheimia odotti synkän näköinen Jang, joka tiedusteli mitä keskustelu oli koskenut. "Tiibetiläisten uskonnollisia tapoja ja noviisien koulutusta", Mannerheim sanoi.

Robert Brantberg on oululainen kirjailija ja vapaa toimittaja, joka on julkaissut neliosaisen elämäkerran marsalkka Gustaf Mannerheimistä. Hän on myös kirjoittanut elämäkerran jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothista sekä Oulujoella syntyneestä kenraalimajuri Erkki Raappanasta, sanomalehti Kalevan perustajan pojasta, joka jatkosodassa oli Rukajärven suunnan komentaja.