Mannerheim-ristillä, Vapaudenristin suurristillä ja kymmenillä muilla ansiomerkeillä palkittu jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth sai Talvisodan muistopäivänä kaikista merkeistä arvokkaimman, kun arkkipiispa Jukka Paarma piirsi hänen arkulleen siunauksen merkiksi hiekkaristin.
Valtiolliset hautajaiset järjestettiin Helsingin Tuomiokirkossa sotilaallisin kunnianosoituksin.
"Kunniamerkit arkun päädyssä kertovat vainajan saavutuksista ja hänen kokemastaan arvostuksesta. Keskeisimpänä on Mannerheim-risti, urhoollisuuden korkea tunnustus, jota Adolf Ehrnrooth aivan erityisesti arvosti. Nuo ristit kertovat urhoollisuudesta. Ne on annettu ansioitten perusteella", arkkipiispa sanoi siunauspuheessaan.
Hiekkaristi kertoo Paarman mukaan siitä, minkä me saamme armosta. "Risti on Jumalan rakkauden merkki. Kun me saatamme vainajan haudan lepoon ristin merkin suojassa, me jätämme hänet hyvän Jumalan armolliseen huostaan."
Siunaustilaisuuden koskettavin hetki koitti yhteisen virren jälkeen, kun kreivitär Karin Birgitte Ehrnrooth polvistui lastensa ympäröimänä arkun äärelle, kosketti sormillaan huuliaan ja painoi rakastetun puolison arkulle jäähyväissuudelman.
Helsingin tuomiokirkko täyttyi ääriään myöten, kun koko kansan rakastama kenraali saatettiin viimeiselle matkalleen sotilaallisin kunnianosoituksin. Viimeisenä kirkkoon asteli kadettien muodostamaa kunniakujaa pitkin tasavallan presidentti Tarja Halonen puolisonsa Pertti Arajärven kanssa viisi minuuttia ennen siunauksen alkamista, minkä jälkeen Kaartin Soittokunta soitti Axel von Kothenin säveltämän Rukouksen, joka on puolustusvoimien virallinen hymni.
Kirkkoon saapuivat myös presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto sekä eduskunnan ja valtioneuvoston edustajat. Presidentti Martti Ahtisaari ei osallistunut hautajaisiin.
Kenraalia olivat saattamassa myös puolutusvoimien korkein johto sekä reservin kenraalit ja Adolf Ehrnroothin jalkaväkirykmentissä palvelleet asetoverit ja sankka joukko veteraanijärjestöjen edustajia. Yleisölle oli varattu tilat kirkon sivulaivoista ja parvilta.
Rohkea ja väsymätön veteraanien puolustaja
"Pitkän elämän jälkeen on tullut iltahuudon hetki ja tuntuu kuin kokonainen sukupolvi olisi siirtymässä historiaan.", arkkipiispa Paarma sanoi siunauspuheessaan ja muistutti, kuinka aseveljien ja veteraanien kunnioitettu johtohahmo jaksoi väsymättä puhua ja toimia veteraanien puolesta silloinkin, kun sille oli vaikea saada yleisen mielipiteen arvostusta.
"Hän puhui rohkeasti isänmaasta silloinkin, kun sellainen puhe ei ollut muodissa. Hän puolusti veteraanien työtä ja arvoa, kun uudempi sukupolvi tahtoi mieluummin vaieta heistä."
Arkkipiispa muistutti, että isänmaa tarvitsee myös meidän aikanamme ihmisiä, jotka omalla esimerkillään näyttävät, miten suoraselkäinen velvollisuudentunto, toisista huolehtiminen, oikeudenmukaisuus ja oman sisimmän kuunteleminen ovat arvoja, joita yhtenäinen ja sisäisesti vanha kansakunta tarvitsee menestyäkseen. "Mitä enemmän on omantunnon ihmisiä, sitä enemmän on yhteistä, rakentavaa pääomaa", arkkipiispa sanoi.
Muistopuheen pitänyt kenraali Jaakko Valtanen kertoi palavasta ja uljaasta rakkaudesta, jolla Adolf Ehrnrooth puolusti isänmaata sodissa ja palveli sitä sanoin ja teon koko pitkän elämänsä ajan viimeiseen hengenvetoon saakka.
Adolf Ehrnrooth oli Jaakko Valtasen mukaan ennen kaikkea vakaumuksellinen ja ihanteisiinsa luottava sotilas, joka sai suurenmoisen tuen puolisostaan. Valtanen muistutti, että kenraali oli paitsi uskollinen ja urhoollinen sotilas, myös aviomies, joka ilmaisi herkästi ja avoimesti rakkautensa ja arvostuksensa puolisolleen.
"Ehkäpä se, että avioliitto odotutti häntä pitkälle keski-ikään saakka, kirvoitti kenraalista sellaisia herkkiä tuntoja, jotka hänen karski sotilaan kuorensa olivat pitäneet piilossa."
Seppeleissä liljoja, ruusuja ja neilikoita
Ennen siunaamista omaiset jättivät arkulle kukkatervehdyksensä, minkä jälkeen presidentti Tarja Halonen laski arkulle valkoisilla liljoilla koristellun seppeleen.
Eduskunnan seppeleen laskivat puhemies Paavo Lipponen ja varapuhemiehet Markku Koski ja Ilkka Kanerva sekä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo. Valtioneuvoston seppeleen laski pääministeri Matti Vanhanen seurueineen.
Neljäntoista kukkalaitteen joukossa olivat muun muassa Mannerheim-ristin ritarien ja lukuisien veteraanijärjestöjen sekä maanpuolustusjärjestöjen seppeleet. Valkoisten liljojen, ruusujen ja neilikoiden sekä sinisten iiristen joukosta pilkottivat Ruotsin keltaisin ruusuin koristeltu ja Tanskan vihreistä havuista kootut seppeleet.
Surumusiikkina kuultiin muun muassa Toivo Kuulan, Taneli Kuusiston ja Jean Sibeliuksen sävellyksiä diplomiurkuri Pekka Suikkasen esittäminä. Oopperalaulaja Jaakko Ryhäsen tulkitsema Oskar Merikannon säveltämä "Oi muistatko vielä sen virren" täytti väkevänä koko kirkkosalin.
Siunaustilaisuus päättyi Jean Sibeliuksen Finlandia-hymniin ja Surusoittoon.