Myöhään eilen kuollut Nelson Mandela oli Etelä-Afrikan apartheidin vastaisen taistelun keulahahmo. Hän istui vankilassa yli neljännesvuosisadan. Siitä 18 vuotta hän oli Robben Islandin vankilassa, jossa säilytettiin poliittisia vankeja.
Ennen vankilasta vapautumistaan Mandela neuvotteli vuosia hallituksen edustajien kanssa. Presidentti Frederik de Klerk vapautti Mandelan helmikuussa 1989.
Mandela sai Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä de Klerkin kanssa vuonna 1993.
Vuonna 1994 Mandela valittiin Etelä-Afrikan presidentiksi maan ensimmäisten demokraattisten parlamenttivaalien jälkeen. Vaikka mustat olivat kärsineet apartheidin aikana, Mandela ei valtaan noustuaan vastannut rasismiin rasismilla. Hän oli vahvasti vaikuttamassa niin sanotun totuus- ja sovintokomission syntymiseen.
Komission tehtävänä oli selvittää apartheidin aikana puolin ja toisin tehtyjä ihmisoikeusrikoksia.
Suomen entinen Etelä-Afrikan suurlähettiläs Kirsti Lintonen sanoo Mandelan kuoleman herättäneen hänessä vahvoja tunteita.
- Totuus- ja sovintokomission aikaansaaminen oli suurinta, mitä hän sai aikaan. Se antoi kansakunnalle alkusysäyksen, koska siinä valkoiset ja mustat tunnustivat mitä on tehty väärin ja voivat sen jälkeen elää yhdessä.
Lintonen sanoi myös hieman pelkäävänsä, mitä Etelä-Afrikassa tapahtuu nyt Mandelan kuoleman jälkeen.
- Hän on ollut sellainen hahmo, joka pelkällä läsnäolollaan on hillinnyt negatiivisia toimia.