Kimmo Takaraution tekemä mammutti patsastelee Rotuaarilla lauantaina
1. elokuuta kello 10-15.
Takaraution muita töitä on esillä Kassu Halosen Taidetalossa
Manamansalossa.
Lauantaina moni Rotuaarilla liikkuva hieraisee varmasti silmiään.
Ei kuitenkaan kannata epäillä näkemäänsä, sillä Rotuaarin lavan edustalla todellakin jököttää täysikokoinen mammutti. Tämä mammutti ei katoa jäljettömiin niin kuin Ruokolahden leijona aikoinaan, vaan kyseessä on oululaistaiteilija Kimmo Takaraution viimeisin luomus.
Lähes viisi metriä korkea mammutti on tilausteos erään yrityksen tarpeisiin.
Asiakas oli haaveillut saavansa pihalleen luonnollisen kokoisen mammutin, eikä Takarautio epäröinyt hetkeäkään ottaa toimeksiantoa vastaan.
"Se oli sen kokoluokan juttu, että tartuin heti tilaisuuteen. Siinä oli riittävästi haastetta. Laskin, miten kauan minulla menee siihen aikaan, ja totesin, että ei minulla varmaan konkurssia ehdi tulla", taiteilija kertoo.
Takarautiolla oli heti selvä näkemys siitä, miten hän mammuttinsa toteuttaa.
Eniten päänvaivaa aiheutti mammutin ulkonäkö, tuhansia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleista otuksista kun on hyvin monenlaisia piirroskuvia.
"Piirtelin sellaisen keskivertomammutin, joka on minun mielestäni hyvännäköinen. Pyörittelin sitä päässä ja paperilla. Maalasin hallin seinään mammutin niin isona kuin lopputulos tulee olemaan. Sitten otin raudat esiin ja rupesin hitsaamaan sitä jaloista ylöspäin. Ei siinä tarvinnut sen kummempia 3D-mallinnoksia", Takarautio selvittää.
Mammutin rautarungon Takarautio täytätytti polyuretaanilla, ja lopuksi hän leikkasi ja liimasi karvapeitteen päälle. Urakkaan kului aikaa kaikkiaan nelisen kuukautta. Sinä aikana hän ehti toki tehdä myös muita pienempiä töitä.
Kimmo Takaraution ura taiteilijana alkoi 1990-luvun alkupuolella, kun Takaraution kyvyistä vakuuttuneet kaverit patistivat häntä hankkimaan kynäruiskun ja koristelemaan autoja. Pian automaalaus sai rinnalleen muotokuvat ja seinämaalaukset.
"Kännykän kuoria maalasin ympäri maailmaa silloin, kun se ei ollut vielä kovassa suosiossa. Muun muassa Kroatian edesmenneelle presidentille Franjo Tudmanille meni kännykän kuoria", Takarautio sanoo.
Sittemmin Takarautio on koristellut myös lentokoneita, purjeveneitä ja helikopterin. Viime aikoina hän on laajentanut repertuaariaan isompiin veistoksiin.
"Mammuttia tehdessäni totesin, että tällaisia olisi hienoa tehdä enemmänkin. Se poikikin heti toisen monumentin, joka tulee raudasta ja on iso ja painava. Haastetta riittää", Takarautio kertoo.
"Mitä isotöisempiä ja vaikuttavampia juttuja pääsen tekemään, sitä suuremmalla innolla tartun niihin kiinni. Halu olisi tehdä mammutin tyyppisiä isoja monumentteja."
Takarautio haluaakin tulla tunnetuksi nimenomaan monipuolisena taiteilijana, ei pelkkänä kynäruiskumaalarina. Ylipäätään kaikki uudet haasteet kiehtovat.
Kun Takarautiolta tiedustelee, millaiseen projektiin hän tarttuisi, jos saisi itse päättää, vastaus tulee kuin tykin suusta.
"Haluaisin tehdä ison dinosauruspuiston, joka olisi täynnä esihistoriallisia eläimiä. Jos minulla olisi tarpeeksi pätäkkää, alkaisin heti tehdä sellaista puistoa johonkin, ehkä Ouluun."
Vaikka tilaustöiden aihepiirit tulevat yleensä asiakkailta, Takarautio ujuttaa mukaan omaa huumoriaan. Kyse on yleensä pienistä, lähes huomaamattomista yksityiskohdista.
Taannoin hän maalasi kittiläläiseen jäteautoon tunturimaiseman, jossa lapinukko istuu nuotion ääressä. Kun kuvaa katsoo oikein tarkkaan, löytyy kodan takaa lumihankeen pissaava kolttatyttö. Erään puutavara-auton kylkeä taas koristaa vihreä metsämaisema, jonka kätköissä hirvet parittelevat.
Vastaavasti mammutinkaan sukupuolesta ei jää epäilystä.