Pääkirjoitus

Malttia tur­va­paik­ka­pu­hei­siin

Irtopisteiden keruu ei sovi, kun Eurooppaan kohdistuu vakava pakolaiskriisi. EU:n pitää päättää mihin painopiste asetetaan: pakolaisten auttamiseen kotimaissaan tai Euroopassa. Se ei vain onnistu nopeasti.

Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa sitä mukaa kuin sekasorto lähtömaissa kasvaa. Meneillään on pahin Eurooppaa kohdannut pakolaiskriisi toisen maailmansodan jälkeen.

Välimeren yli saapuvat sadattuhannet pakolaiset pääsivät yllättämään EU:n ja jäsenmaiden hallitukset tämän kesän aikana, vaikka kriisi on kärjistynyt koko 2010-luvun.
EU heräsi järjestelmällisiin toimiin myöhään, mutta toivottavasti ei liian myöhään. EU-maat sopivat taakanjaosta kesäkuussa, kun paine kävi kestämättömäksi Kreikassa ja Italiassa. Se on kuitenkin vain osa ongelmaa.

Suomeen tulee tänä vuonna kaikkiaan noin 15 000 turvapaikanhakijaa eli huomattavasti odotettua enemmän. Saksaan on eri arvioiden mukaan saapumassa 800 000 turvapaikanhakijaa.

Tilanne on EU:n kannalta vaikea. Näin syvää inhimillistä hätää aiheuttava kriisi ei ole hetkessä ohi. Euroopan on aluksi pystyttävä hallitsemaan tulijoiden vastaanotto ja pitämään heistä huolta. Kriteerit täyttäville turvapaikanhakijoille on tarjottava Suomessakin säällinen elämä siksi kunnes on mahdollista palata. Eri puolille Suomea avataan parhaillaan uusia vastaanottokeskuksia.

Presidentti Sauli Niinistö totesi tiistaina, ettei EU voi epäonnistua pakolaisongelman hoitamisessa, sillä se johtaisi vakaviin seuraamuksiin Euroopassa. Tulijoita on autettava, vaikka vastaanottokyvyllä onkin rajansa ja vaikkei kriisialueiden epävakautta saa päästää siirtymään Eurooppaan.

Niinistö esitti aivan oikein, että on päätettävä, autetaanko turvaa hakevia kotimaissaan vai Euroopassa. Tämä ei vain käy kädenkäänteessä ja on hankalaa eniten sekaisin olevissa maissa. Virrasta pitäisi lisäksi pystyä erottamaan ne, joilla on Niinistön mukaan ”pahat mielessään”.

EU:lla ei olekaan selkeää politiikkaa: ulkorajavalvonta ontuu eikä ihmisvirtoja pystytä ohjaamaan laillisille reiteille.

Suomessa osaa keskustelua on leimannut irtopisteiden keruu. Maahanmuuttajakysymys on erityisen hankala pala perussuomalaisille.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo väitti, että tulijoiden mukana on runsaasti ”elintasosurffareita”. Puoluesihteeri sanoi, että vain viidennes turvapaikanhakijoista olisi todella hätää kärsiviä. Hänen soisi kertovan, mihin väite perustuu. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) kutsuikin hallituskumppanin puheita perättömiksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on yrittänyt rauhoitella keskustelua korostamalla, että turvapaikanhakijoiden hätä on todellinen ja että heitä on autettava.
Hallituspuolueiden keskustelu on niin vauhdikasta, että turvapaikanhakijoista on odotettavissa syksyn mittaan melkoinen vääntö.

Niin politiikassa kuin kansalaistasollakin on keskustelun tuoksinassa pidettävä maltti. Vihapuheelle ja epäluulon lietsonnalle ei saa olla sijaa. Tänne tulevia turvapaikanhakijoita pitää auttaa. Viranomaiset kyllä tarkistavat, täyttävätkö he turvapaikkaan oikeuttavat kriteerit.