Pääkirjoitus: Suomen side Ruot­siin vah­vem­pi ja ta­sa-ar­voi­sem­pi kuin yli 200 vuo­teen, on jo aika unohtaa komp­lek­sit

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Kolumni

Malttia lo­hes­tuk­seen

Tornion- ja Tenojoella lohennousu on kuumimmillaan. Monesta suunnasta saa lukea vinkkejä, miten näitä lohia saataisiin huijattua erilaisiin pyydyksiin.

Tornion- ja Tenojoella lohennousu on kuumimmillaan. Monesta suunnasta saa lukea vinkkejä, miten näitä lohia saataisiin huijattua erilaisiin pyydyksiin.

Yhteenkään sellaiseen artikkeliin en ole vielä törmännyt, jossa kalastajia kehotettaisiin malttiin.

Jokaista lohta ei tarvitse nostaa kuivalle maalle.

Lohi on joessa vain sen takia, että se pääsisi lisääntymään. Itämeren lohi on uhanalainen kalalaji, eikä ylös pyydetty lohi pysty jatkamaan sukuaan. Siksi on kamalaa katsoa joidenkin kauppojen kalatiskejä. Tarjolla on kalaa, joka on määritelty uhanalaiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriön lohikiintiö merellä toimiville ammattikalastajille on suurempi kuin tieteellinen neuvonanto suosittelee.

Merellä lohenkalastajan verkkoon saattaa päätyä esimerkiksi Simojoen lohi, jonka kanta kestä ammattikalastusta.

Lohenkalastus pitäisi keskittää jokisuistoihin ja -varsille, jotta uhanalaisia kantoja ei rasitettaisi. Yksittäinen soutu-uistelija, joka viettää joella muutaman päivän, ei rasita kalakantaa liiaksi asti.

Tätä menoa Itämeren vielä hengissä oleville lohikannoille käy kuin Oulujoen lohelle: niistä tulee vain kaunis muisto.

Oulujoen lohen kohtalo on yksi suurimpia tragedioita sotienjälkeisessä Suomessa.

Kolmisensataa vuotta sitten Oulujoen lohi oli Ruotsin valtakunnan kuuluisin kala, jota vietiin Tukholmaan kuninkaan joulupöytään. Kalatiettömät voimalaitokset ja kutualueiden tuhoaminen tappoivat Pohjolan kuuluisimman kalan.

Oulujoen lohta eivät pelasta tänä päivänä enää edes kalatiet. Kutualueet on tuhottu, joten kalateiden lisäksi myös pitää rakentaa lisääntymisalueet.

Kemi- ja Iijoen lohilla on vielä toivoa. Molemmissa joissa on jäljellä lohelle sopivia kutualueita, mutta kuningaskala iskee päätään betoniin. Vesivoimaloista puuttuvat niilläkin joilla kalatiet.

Vesivoimaa on mainostettu vihreäksi energiamuodoksi. Kuinka vihreää energiapolitiikkaa yhtiöt edustavat, kun niiden toiminta heikentää kalojen elinolosuhteita?

Vesienergiayhtiöt tekevät jokiin velvoiteistutuksia voimalaitosten rakentamisen vuoksi, mutta istutusten hyödyt ovat lähes mitättömät, koska kaloilla ei ole lisääntymismahdollisuuksia.

Velvoiteistutuksiin käytettävä rahamäärä on tolkuton siitä saataviin hyötyihin nähden. Ilmainen vinkki vesienergiayhtiöille: kalatiet rakentamalla velvoiteistutuksia ei tarvitse tehdä jatkossa yhtä paljon, mikä taas pitkässä juoksussa tuo säästöä.

Vesienergiayhtiöiden lisäksi myös valtiolta tarvitaan toimenpiteitä.

Lohenkalastuksessa on potentiaalia hyväksi bisnekseksi. Tornion- ja Tenojoelle matkaavat kalastajat jättävät aina rahaa jokivarren asukkaille. Aluepoliittisesti ajateltuna kalastusmatkailu ei voi olla huono asia lähes autioituneille pohjoisen jokivarsille.

Uusi kalastuslaki on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä ja sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Sillä lailla voidaan määritellä Suomen uusi suunta kalastusasioissa.

Haluammeko pitää huolta nykyisistä kalalajeistamme vai pumpataanko vedet täyteen Suomen vesissä lisääntymätöntä kirjolohta?

Suomen laissa on yksi pykälä, joka turvaa vaelluskalakantojen tulevaisuutta: koskiensuojelulaki.

Siitä täytyy pitää kiinni, vaikka vesivoimayhtiöt haluaisivat purkaa sen. Moni kalakanta on liian uhanalaisessa tilassa, jotta kyseistä lakia kannattaisi lähteä tonkimaan.

Esimerkiksi meritaimenkanta on henkitoreissaan. Se sama kala, jota kalastetaan yötä päivää ja kesät talvet Merikoskessa ja Hailuodon ympäristössä.

Elämme lohikalojen tulevaisuuden kannalta vaa’ankielellä.

Sillä välin kannattaa kalastaa kuhaa, haukea, ahventa ja särkeä. Niistä jokainen on oikein laitettuna erinomainen ruokakala. Ja ennen kaikkea: niistä yksikään ei ole uhanalainen.

Toivottavasti myös lohi ja taimen saisivat joskus uhanalainen-leiman pois kyljistään. Siihen vaaditaan tekoja meiltä jokaiselta.