Yksi ja toinenkin suomalainen yhtiö maksoi viime vuonna osakkeen omistajille reippaita osinkoja. Firmat irrottivat ensin keväällä reippaita osinkosiivuja vuoden 2003 tulosten perusteella ja syksyllä kassan pohjat tyhjennettiin vielä lähes yhtä anteliailla lisäosingoilla.
Poikkeuksellinen osinkorieha selittyi suomalaisille osakkeenomistajille maksettavien osinkojen muuttumisella verollisiksi alkaneen vuoden alusta.
Suomalaisen verotuskäytännön muuttumisen arvioitiin viime vuoden puolella tarkoittavan sitä, että jatkossa osinkoliput pienenevät selvästi.
Alkuvuoden tilinpäätöstietojen perusteella näin on myös käynyt, sillä yhtiöiden parantuneista tuloksista huolimatta yhtiökokouksille ei ehdoteta läheskään saman suuruisia osinkoja kuin vuosi sitten.
Esimerkiksi Kesko ilmoitti vuosi sitten jakavansa vuodelta 2003 kaksi kertaa enemmän osinkoja kuin se onnistui kasaamaan tulosta. Keväällä Keskon osakkaat saivat yhteensä 182 miljoonan euron potin ja syksyllä ylimääräinen yhtiökokous tyhjensi Keskon pääkassaa vielä 91 miljoonan euron ylimääräisellä osinkokakulla.
Viime vuodelta ennätystuloksen eli 173 miljoonaa euroa tehneen Keskon ehdotus viime vuodelta maksettavaksi osingoksi on euron osaketta kohti. Jos yhtiökokous päättää olla yhtä kitsas kuin hallitus, saavat Keskon omistajat tänä keväänä 95 miljoonan euron osingot eli 178 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna.
Technopolis muutti
osinkoperiaatteensa
Pohjoisen pörssiyhtiöistä sekä kempeleläinen PKC Group että sieviläinen Scanfil Oy jakoivat viime vuonna sekä varsinaisina että ylimääräisinä osinkoina varsin huomattavat summat omistajille. Tänä vuonnakin nämä yhtiöt palkitsevat sijoittajia osinkolipuilla, mutta maksettavat määrät ovat muuttumassa huomattavasti pienemmäksi ja lisäosinkoja tuskin kannattaa syksyltä odottaa.
Oululainen Technopolis-konserni puolestaan puolitti osakekohtaisen osingon. Todellisuudessa pudotus on paljon pienempi, sillä yhtiö lisäsi viime vuoden lopussa osakkeidensa määrää yli 11 miljoonalla kappaleella. Rahastoanti toteutettiin niin, että viidellä vanhalla osakkeella sai vastikkeetta kolme uutta osaketta.
Technopoliksen toimitusjohtaja Pertti Huuskonen myöntää, että konsernissa on tarkistettu osinkopolitiikkaa niin, että tuloksesta jaetaan osinkoina enää 40-50 prosenttia. Vielä vuosi sitten konsernin pitkän ajan tavoitteena oli se, että omistajille jaetaan osinkoja kaksi kolmasosaa nettotuloksesta.
"Syyt liittyvät verotukseen. Meidän pitää miettiä omistajan etua ja tämäntyyppisellä ratkaisulla optimoidaan verotusta. Lisäksi muutokseen vaikuttaa yhtiön kasvutavoite. Kun tavoitteena on kasvaa lähivuosina merkittävästi, niin firmaan jäävä loppuosa tuloksesta menee kasvuun - rahalla tehdään uusia puitteita", Huuskonen kertoo ja huomauttaa, että myös ennen viime vuoden loppua tehdyn rahastoannin taustalla oli omistajien hyödyttäminen verotuksellisesti.
Tuottoa myös
arvon noususta
Osingot ovat niitä saajille mukava palkkio sijoittamisesta, mutta omistajia palkitaan myös osakkeiden arvon nousulla eli osakas saa tuottoa omistukselleen paitsi osingoista myös osakkeen myyntivoitoista.
"Esimerkiksi meidän kurssikehitys oli viime vuonna varsin mainiota ja tuottoa tuli monia kymmeniä prosentteja sen kautta. Tämä tuotto lämmittää tietysti omistajaa vasta sitten, kun osakkeita myy", Technopoliksen Huuskonen muistuttaa.
Monet yhtiöt, muun muassa Nokia, ovat ilmoittaneet ostavansa omia osakkeitaan ja mitätöivänsä ne. Näin osakkeiden määrä vähenee ja jäljellejäävien osakkeiden arvo ainakin teoriassa pitäisi nousta. Tätä kautta omistajien sijoituksille saadaan lisätuottoa, josta verottaja vie myyntihetkellä toki pääomaveron - mikäli osakkeet saa jossain vaiheessa myytyä voitolla.