Maltan saaret ovat houkutelleet valloittajia kautta historian. Nykyisen, vuonna 1974 itsenäistyneen valtion kolmen saaren - Maltan, Gozon ja Comeran - strateginen sijainti Välimerellä on tehnyt siitä tärkeän.
II maailmansodassa Malta toimi tukikohtana liittoutuneiden joukoille, jotka saivat sitä kautta hoidettua Gibraltarin ja Egyptin välisen meritien. Saksalaisten ja italialaisten kostopommitukset olivat rajut. Silti paljon kaunista historiaa näyttää säilyneen. Vallettan kaupungin rikas kulttuuriperintö, suojaisat kadut ja ylväät barokkirakennukset ovat saaneet sijansa Unescon maailmanperintökohteiden joukossa.
Maltan suurta piiritystä vuonna 1565 pidetään merkittävänä koko länsimaisen kristikunnan historiassa. Uhmakkaana hyökkääjänä olivat turkkilaiset Soliman I:n joukot, jotka nousivat saarelle Marsa-xlokkin lahdenpohjukan kautta. Laivoja oli satakunta ja sotilaita 30 000.
Se ei tiennyt hyvää saarta puolustaville Maltan ritareitten joukoille. Heitä on vain muutama sata, joten suurmestari Jean La Valletten oli pyydettävä apua ulkomaisista luostareista. Kun vähälukuisiin riveihin liittyivät maltalaiset maanviljelijät ja perheenisät, määrä nousi 10 000:lla.
Maltan ritareitten alkuperä löytyy Jerusalemista, minne 1000-luvulla perustettiin Pyhän Johanneksen hospitaalijärjestö auttamaan sairastuneita pyhiinvaeltajia ja kauppiaita. Se laajeni myöhemmin sotilasjärjestöksi.
Kun Saladin voitti kristityt Jerusalemissa, ritarit joutuivat lähtemään. He olivat aluksi vailla vakinaista turvapaikkaa, kunnes Espanjan kuningas Kaarle V luovutti heille Maltan saaret. Korvaukseksi hän pyysi vuosittain yhden Maltan haukan. Haukat olivat suuresti arvostettuja saalistajalintuja.
Näin johanniittain ritarit vähitellen saivat uuden nimen: Maltan ritarit.
Ruutia ja rumpuja
Nyt istun muiden turistien mukana St. Elmon linnoituksen suljetulla pihalla katselemassa sotilasnäytöstä. Rummut pärisevät, torviin puhalletaan, kanuunat paukkuvat ja ilma täyttyy ruudinsavusta.
Tämä näytelmä kertoo niistä hetkistä, jolloin Maltan ritarit vuosina 1798-1800 joutuivat taistelemaan Napoleonin joukkoja vastaan.
Napoleon oli pyytänyt suurmestarilta ankkuripaikkaa purjehtiessaan Egyptiin, mutta lupaa ei tullut. Napoleon tuskin uskoi korviaan, koki ilmoituksen henkilökohtaisena loukkauksena ja antoi käskyn hyökätä Maltaan. Ranskalaiset joukot valloittivat saaren nopeasti.
Alkoi muutaman vuoden mittainen ranskalaisen mahdin aika, jota ei muistella hyvällä.
Juuri tähän samaiseen linnoitukseen, jonka pihalla nyt keikkuvat turistien valkoiset muovituolit, hyökkäsivät ottomaanien joukot vuonna 1565. Alkoi tuo aikakirjoihin jäänyt, kolmen kuukauden piiritys. Kun maltalaiset vihdoin viimein saivat apujoukkoja Sisiliasta, tilanne kääntyi heidän voitokseen ja turkkilaiset kärsivät tappion.
Historioitsijat toteavat yhteen ääneen, että Maltan piirityksen voitto takasi kristinuskon säilymisen Euroopassa. Se toi ritareille arvonantoa ja ylistystä sekä myös paljon taloudellista apua rikkailta kristityiltä valtioilta.
Näin oli alkanut saaren kukoistusaika, joka kesti pari sataa vuotta.
Korkokengät kielletty
Vallettan kaupunki rakennettiin Maltan piirityksen voiton kunniaksi ja se nimettiin suurmestari Jean La Valletten mukaan. Kun kulkee sen kaduilla, barokkipalatsit ja rakennusten ilme viehättävät. Huomio kiinnittyy värikkäisiin parvekkeisiin sekä eritoten puisiin omaleimaisiin ikkunasäleisiin.
On myös helppo kuvitella, miten näiltä parvekkeilta 1600-1700-luvuilla seurattiin elämää kaduilla. Näillä tungeksivat edustajat niin useista kansakunnista, että mieli tekisi puhua silloisesta Euroopan unionista. Ritarikunnan jäsenyyttä pidettiin Euroopan aatelisperheitten keskuudessa suuressa arvossa - ja pidetään edelleen. Pojat lähetettiin usein järjestön riveihin.
Jotkut myös uupuivat tälle tielle. Pyhän Johanneksen katedraalin lattia on peitetty taidokkailla aatelisvaakunoilla, joiden alla lepää sukujen edustajia. Turistit ovat tottuneet kyltteihin, joissa toivotaan säädyllistä asua kirkkoon mentäessä. Esillä on toinenkin kyltti, jossa kielletään korkokenkien käyttö, jotta upean lattian muistomerkit eivät vaurioituisi.
Suurmestarien koti
Suurmestarin palatsin Vihreässä huoneessa komeilee Jean La Valletten muotokuva. Nykyään osittain museona toimivan palatsin kattoon ja seinille maalasi italialainen D´Aleccio kiinnostavat friisit ja freskot, jotka kuvaavat Ritarikunnan historiaa. Rakennuksessa kokoontuu Maltan eduskunta.
Asehuoneessa voi katsella muinaisia aseita ja ammuksia; käytävillä seisoo ritarihaarniskoja, jotka saavat nuoret tytöt kujeilemaan. He ottavat käsikoukkua taipumattomasta kyynärvarresta tai suikkaavat suukon jääkylmälle poskisuojalle.
Historiaa rakastavalle Malta on erittäin kiinnostava kohde ja jokaiselle matkailijalle käynti Pyhän Johanneksen katedraalissa on tunteita herättävä kokemus. Taiteilija Mattia Pretin kattoon viiden vuoden aikana maalaamat freskot kertovat Johannes Kastajan elämästä. Johannes Kastaja on saaren suojeluspyhimys.
Calabriasta kotoisin oleva Preti suunnitteli myös kullalle hohtavat seinäkoristeet maltanristeineen, vaakunoineen ja kukkakransseineen. Hän asui Maltalla kolmekymmentä vuotta.
Sivukappelin hiljaisuudessa voi kaikessa rauhassa katsella barokin mestarin Michelangelo Lerisi da Caravaggion maalauksia. Taiteilijan parin vuoden pituinen Maltan-aika muistetaan suurista käänteistä, vilpistä ja ritarinarvosta, joka häneltä sittemmin evättiin.
Kaiken tämän keskellä hän maalasi suurmestari Wignacourtin suojeluksessa taideteokset Johannes Kastajan mestaus ja Pyhä Jerome. Tiettävästi hän signeerasi maalauksensa vain yhden ainoan kerran, ja tämä kuuluisa huitaisu on nähtävissä suurikokoisessa Johannes Kastajan mestausta kuvaavassa taulussa keskenjääneenä, punaisena kirjoituksena.
Ritareitten nykypäivää
Maltan ritareitten nykyinen päämaja sijaitsee Roomassa. Järjestö on kansainvälinen ja tunnettu erityisesti avustustehtävistään kolmannessa maailmassa. Jäsenet kuuluvat usein eurooppalaisiin ylimysperheisiin ja työtä tehdään hyväntekeväisyysperiaatteella. Suomessakin toimii protestanttinen Johanniter Ridderskap i Finland.
Vallettasta pääsee Birguun, entiseen pääkaupunkiin, vaikkapa vuokraamalla veneen. Maltan piirityksen aikana kaupungilla oli tärkeä rooli, ja kun voitto tuli, kaupungin nimeksi muutettiin Vittorioso.
Jos haluaa jättää uneliaan pikkukaupungin taakseen ja lähtee autoilemaan, on pian edessä Edward de Bono -keskus. Maltalla syntynyt Edward de Bono uudisti ajattelun ja luovuuden tekniikoita 1970-luvulla. Hän on sittemmin kirjoittanut aiheista useita kirjoja ja kiertää jatkuvasti maailmalla luennoimassa.