Riski Schengen-alueen romahtamisesta on kasvanut rajatarkastusten ja aitahankkeiden lisääntyessä.
EU-johtajat ovat antaneet Kreikalle ja Italialle kuun loppuun asti aikaa saada pystyyn järjestelykeskukset turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä varten.
– Ellei se tapahdu, luulen, että aika moni maa saattaa lähteä vetämään omia johtopäätöksiään Schengen-alueen toimivuudesta, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Vallettan huippukokouksessa Maltalla.
Varoitukset Schengen-alueen kohtalosta ovat kuitenkin viime aikoina lisääntyneet, ja kokouspöydissä on arvioitu, että lähiviikot ja -kuukaudet ovat ratkaisevia.
– Schengenin pelastaminen on kilpailua aikaa vastaan. Me olemme päättäneet voittaa, sanoi huippukokousta johtava Donald Tusk Vallettassa.
EU-maiden johtajat yrittivät torstaina padota omavaltaisia ratkaisuja korostamalla yhteisten päätösten toimeenpanoa pakolaiskriisissä. Ruotsin aloittamat rajatarkastukset, Slovenian piikkilanka-aidan pystytys ja muut vastaavat toimet johtuvat viime kädessä siitä, että EU-tason päätöksillä ei ole saatu pakolaiskriisiä hallintaan.
Kreikka kriittinen piste
Kriittinen piste sijaitsee Kreikassa, jonka pitäisi saada turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä varten perustettavat järjestelykeskukset pikavauhtia pystyyn. Toimeenpanossa on pahoja ongelmia: tekniset järjestelyt kangertelevat, työntekijöitä ei ole riittävästi eikä hätiin lähetetyille kyetä osoittamaan sopivia tehtäviä.
Kaiken lisäksi siirtolaiset välttelevät keskuksiin joutumista, koska he pyrkivät päättämään itse määränpäästään.
Turkki avainroolissa – tukipakettia vastaan?
Turkki on rajavalvonnan kiristämisessä avainroolissa, sillä lähes kaikki Eurooppaan saapuvat siirtolaiset tulevat tällä hetkellä Turkin kautta.
EU-komissio kaavailee Turkille kolmen miljardin euron apupakettia, jolla kohennettaisiin maassa olevien syyrialaispakolaisten oloja.
Tukipaketti on kiistanalainen, koska rahoja ei saada kaivettua EU-budjetista. Komission esittämissä laskelmissa Suomen osuus olisi reilut 35 miljoonaa euroa. Pääministeri Sipilä kyseenalaistaa laskelmat.
– Mitään sitoumuksia mailta ei tähän rahapuoleen tietenkään tullut. Rahoitukseen on vielä useita eri vaihtoehtoja.
Epäluotettava kumppani
Sipilän mielestä Turkki-yhteistyön edistäminen on kiireellisin ja tärkein toimi EU:n pakolaispolitiikassa.
– (Kollegoiden kanssa keskusteltuani) olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että Turkilla on kyky ottaa tilanne hanskaansa. Se on paljon helpompi tehdä siellä kuin Kreikassa.
Sipilän mukaan Kreikkaan perustettavia järjestelykeskuksia ei saada "missään tapauksessa" toimimaan, ellei Turkki suostu rajoittamaan Eurooppaan tulijoiden määrää.
Turkin apuun luottaminen on kuitenkin hyvin kyseenalaista, sillä maan presidentti Recep Tayyip Erdogan suhtautuu erittäin epäluuloisesti EU:ta kohtaan. Erdoganin ei uskota olevan aidosti kiinnostunut EU:n tarjoamista porkkanoista kuten EU-jäsenyysneuvotteluista.
EU-johtajat pitävät silti pintansa. Erdoganille kääritään punaista mattoa marras-joulukuun vaihteessa, jolloin hänet kutsutaan huippukokoukseen Brysseliin.