Konkreettisten lupausten pusertaminen oli päätavoite, kun Euroopan ja Afrikan johtajat pakkautuivat keskiviikkona Maltan saarelle.
Massiivisessa huippukokouksessa yritetään potkia liikkeelle yhteisiä toimia pakolaiskriisin hoidossa. EU-johtajat vaativat Afrikan mailta ryhtiliikettä palautettavien siirtolaisten vastaanotossa. Afrikan maat taas peräävät enemmän laillisia reittejä Eurooppaan pyrkiville.
Huippukokous pantiin vireille huhtikuussa Välimerellä sattuneen tuhoisan laivaturman jälkeen. Sittemmin siirtolaisten reitit ovat siirtyneet Välimereltä selvästi kohti itää.
Viime aikoina EU-johtajien katseet ovat kohdistuneet Afrikan sijaan Turkkiin, sillä valtaosa Eurooppaan tulijoista saapuu nyt Turkin kautta.
EU:n edustajat korostivat huippukokouksen alla, että yhteistyö Afrikan maiden kanssa on yhä ajankohtaista. Muuttoliikkeen perussyyt kuten ilmastonmuutoksen ruokkimat konfliktit, köyhyys ja väestönkasvu juontavat juurensa Afrikkaan.
– YK:n arvioiden mukaan Afrikan väkiluku tuplaantuu seuraavien 35 vuoden aikana, muistutti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk Vallettassa.
Torstaihin jatkuvan huippukokouksen anti rakentuu seuraavista palasista:
Palautukset
EU odottaa Afrikan mailta parempaa yhteistyötä siirtolaisten palautuksissa. Yhteistyö on paljon heikommalla tasolla kuin Aasian ja Balkanin maiden kanssa.
Afrikan maat painottavat vapaaehtoisia palautuksia, mutta EU-johtajien mukaan kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on palautettava tehokkaasti, halusivat he sitä tai eivät.
Afrikan johtajien pitäisi sitoutua apuun siirtolaisten henkilöyden selvittämisessä ja tarvittavien matkustusasiakirjojen toimittamisessa. EU-maat lupaavat tarjota vastineeksi tukea, jotta palautettavat löytävät työtä lähtömaissa.
Suomi haluaa, että EU neuvottelisi palautussopimuksesta Somalian kanssa, josta tulee Suomeen paljon turvapaikanhakijoita.
– Varmasti tapaan (Somalian pääministerin) ja keskustelen hänen kanssaan, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Vallettaan saapuessaan.
Lailliset reitit
Afrikan maat vaativat EU-johtajia avaamaan enemmän laillisia reittejä siirtolaisille. EU-maat lupaavat lähinnä lisätä opiskelija- ja tutkijavaihtoa tuplaamalla Erasmus-stipendien määrän ensi vuodelle.
Afrikan maiden edustajat ja ihmisoikeusjärjestöt arvostelevat EU:ta liian laimeista lupauksista. Amnesty Intrenationalin mielestä koko kokouksen asetelma on vinksallaan, koska EU pääsee isäntänä määrittämään agendaa.
– Päähuolemme on, että EU jatkaa epäonnistunutta strategiaansa, jonka ensisijaisena tavoitteena on pitää ihmiset Euroopan ulkopuolella, sanoi Amnestya edustava Iverna McGowan Vallettassa.
McGowan huomautti, että Afrikassa pakolaiskriisi on Eurooppaan verrattuna paljon vahvemmin läsnä: yksin Etiopiassa on 800 000 siirtolaista.
– Samaan aikaan EU kinastelee kuukausitolkulla 160 000 turvapaikanhakijan siirroista.
Hätärahasto
EU-maat perustavat rahaston, jolla pyritään puuttumaan muuttoliikkeen perussyihin ja vakauttamaan Afrikan maita. Komissio panee rahastoon 1,8 miljardia euroa, jonka päälle jäsenmaat lupaavat lisäapua. Suomi lähtee mukaan viidellä miljoonalla eurolla.
EU saattaa rajoittaa kehitysavun saantia mailta, jotka eivät suostu yhteistyöhön esimerkiksi palautuksissa. Afrikan maat ja ihmisoikeusjärjestöt pitävät kytkykauppoihin perustuvaa politiikkaa kiristyksenä.