Toisenlainen tulos Maltan kansanäänestyksessä olisi tuonut EU:lle paljon päänvaivaa. Italian ja Libyan välissä Välimerellä sijaitseva pieni saarivaltio Malta näkyy lehtien sivuilla harvoin muualla kuin matkailumainoksissa. Sunnuntaina maltalaisilla oli kuitenkin hetken tilaisuus jättää kädenjälkensä koko nyky-Eurooppaan. Malta oli ensimmäinen nykyisessä ryhmässä EU:n jäsenyyttä hakenut maa, jossa järjestettiin kansanäänestys unioniin liittymisestä. Maltalla käyty keskustelu tai pikemminkin raju väittely oli tiukasti kansalliseen etuun keskittyvää, mutta molempien mahdollisten lopputulosten vaikutus olisi tuntunut kaukana saarten ulkopuolella.
Sunnuntain äänestyksessä kyllä-äänet voittivat niukasti: 53 prosenttia puolesta ja 47 prosenttia vastaan. Tulos takaa sen, että EU:n laajeneminen jatkuu ainakin toistaiseksi suunnitelmien mukaan. Maltan poisjäänti ei olisi Euroopan unionia paljon hetkauttanut, mutta ei-äänten voitto heti ensimmäisessä kansanäänestyksessä olisi ollut hyvin nolo alku EU:n kunnianhimoiselle laajentumissuunnitelmalle ja olisi aiheuttanut paljon päänvaivaa.
Seuraavaksi kansanäänestysvuorossa on Slovenia, jo vajaan kahden viikon kuluttua. Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että jäsenyyden kannattajat voittavat siellä selvästi. Maaliskuun lopulla oman päätöksensä tekee Kypros parlamentissaan, ellei sovinnon puuttuminen saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen osan väliltä tee uusia mutkia matkaan. Siitä eteenpäin kansanäänestyksiä on luvassa huhtikuusta syyskuuhun vielä seitsemässä maassa.
Useimmissa hakijamaissa kyllä-äänillä on selvä gallupjohto. Alkuvuoden kyselyissä jäsenyyden kannatus oli Maltalla joukon kolmanneksi alhaisinta. Sitä pienempi EU-into oli - Suomelle kiinnostavasti - vain Latviassa ja Virossa. Nimenomaan näistä maista voi vielä tulla yllätyksiä.
Nämä Baltian naapurit äänestävät vasta syyskuussa, hakijoista viimeisinä. Kansainvälinen tilanne on nyt siinä määrin erikoinen, että syksyn EU-äänestyksissä vaikuttavia tekijöitä tuskin pystyy vielä edes arvaamaan. Äskeisten vaalien myötä Viron sisäpolitiikkakin on taas muuttunut.
Yllätyksiä voi Maltan jälkeen aiheuttaa sekin, jos äänestysprosentit jäävät hyvin alhaisiksi. Tuoreen Eurobarometri -tutkimuksen mukaan on täysin mahdollista, että monessa maassa vain alle puolet äänestäjistä vaivautuu liikkeelle. Perää pitää tässäkin mittauksessa Viro.
Maltalla äänestysaktiivisuus oli huimat 91 prosenttia. Tämä selittyy pitkälti kampanjan kiivaudella. EU:sta on saarilla väitelty jo vuosikymmeniä: kun yksi hallitus on hakenut jäsenyyttä, toinen on vetänyt paperit pois. Oppositiossa oleva vahva työväenpuolue on jyrkästi jäsenyyttä vastaan. Jos se voittaa ensi kuussa pidettävät parlamenttivaalit, EU voi odottaa vaikeuksia, sillä uuden parlamentin tehtävä on vahvistaa kansanäänestyksen tulos.
Mutta tällöin kyseessä on enää vain maltalainen sisäpolitiikka, jonka kuohut jäävät saaren omaksi asiaksi. Unionille symbolisesti tärkeintä oli juuri ensimmäinen kansanäänestys, joka päätyi kyllä-äänten voittoon.
Maltalla äänestäjät näyttivät selkeästi tietävän, mistä jäsenyydessä on kyse, ja he taittoivat kiivaasti peistä puolesta ja vastaan. Juuri tästä voisi muissakin hakijamaissa ottaa esimerkkiä. Nyt tietämys unionista ja oman maan jäsenyyden ehdoista näyttää yleisesti olevan hyvin alhaisella tasolla. Eurobarometrin mukaan uusia kansanäänestyksiä ei uhkaa niinkään EU-vastaisuus kuin mielenkiinnon ja tiedon puute.