Lapin kaivostoiminnan kannalta merkittävää kaivosten sivukivi- ja jätetulkintaa odotellaan EY:n tuomioistuimesta ensi keväänä. Sen jälkeen korkein hallinto-oikeus ratkaisee sille sivukiven jätetulkinnasta tehdyt toistakymmentä valitusta. Valitukset ovat eri puolilta maata ja niissä on kysymys monenlaisista kaivoshankkeista.
Tarvekiviä koskeva EY-tulkinta jätedirektiivistä tuli jo viime keväänä, ja KHO antoi siihen nojaavan ratkaisunsa turkulaisen Palin Granit Oy:n valituksesta maanantaina. Malmikaivoksia koskeva ennakkoratkaisu kuitenkin puuttuu vielä. Sitä odotetaan hartaasti erityisesti Lapissa, koska tiukkojen määräysten pelätään romuttavan vireillä olevien kaivoshankkeiden kannattavuuden.
Esittelijä Ilpo Havumäki korkeimmasta hallinto-oikeudesta ennakoi EY:n tuomioistuimen ennakkopäätöstä keväällä, sen perusteella, että Avesta Polarit Chrome Oy:n valituksen suullinen käsittely on määrätty tammikuun 23.päiväksi
Korkein hallinto-oikeus haluaa EY-tuomioistuimelta ennakkopäätöksen pääsääntöisesti siitä, onko kaivostoiminnassa malmia louhittaessa syntyvää sivukiveä ja rikastushiekkaa pidettävä jätteistä annetun neuvoston direktiivin tarkoittamana jätteenä. Korkein hallinto-oikeus odottaa myös tulkintaa, missä määrin kaivostoiminnan yhteydessä sovelletaan kansallista lakia.
Suomessa ympäristöviranomaiset ovat tulkinneet kaivosten toiminnassa syntyvän sivukiven jätteeksi, mikä tulkinta ei ole tyydyttänyt yhtiöitä. Sillä, määritelläänkö sivukivi jätteeksi ja miten käsiteltäväksi, on suuri merkitys Lapissa vireillä oleville lupaaville kaivoshankkeille. Sivukiven jätteenomaisen käsittelyn pelätään merkitsevän niin suuria kustannuksia, että kaivosten perustaminen saattaa tyssääntyä siihen.
Malmien louhintaa koskeva ratkaisu on vielä tekemättä, ja siinä on kyse aivan erillisestä asiasta. Tarvekivilouhintaa säätelee vain ympäristönsuojelulaki, mutta malmikaivoksia koskee sen lisäksi myös kaivoslaki. Malmien hyödyntämisessä syntyy myös enemmän jätettä, sekä sivukiveä että rikastuhiekkaa, jota on jo käsitelty.
"Kaivoslainsäädännön erityislaatu on se oleellinen asia, johon odotamme EU:n ottavan kantaa", Ilpo Havumäki sanoo.
Toivottavasti järki voittaa
Sivukiveä ja sen jätteenomaista käsittelyä koskevan direktiivin tulkintaa odotetaan mielenkiinnolla myös Ranuan Suhangon palladium-platinaesiintymän hyödyntämistä suunnittelevassa kaivosyhtiö APP:ssa.
Projektipäällikkö Pekka Perä myöntää suoraan, että jos kaivostoiminnassa syntyvä sivukivi määritellään jätteeksi ja sille joudutaan rakentamaan tiivis kaatopaikka, Suhangon hanke kaatuu kustannuksiin.
Perä uskoo, että terve järki kuitenkin voittaa ja asiassa löydetään tapauskohtaisesti muitakin vaihtoehtoja. Suhangon hyödyntämisen yhteydessä tulevasta sivukivestä ei Perän mukaan aiheudu ympäristölle päästöjä eikä siinä tapahdu hapanmuodostusta, joten sitä ei pitäisi luokitella jätteeksi.
Suhangon platinaesiintymän ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja kannattavuusselvitys ovat tekeillä ja ne valmistunevat vuoden vaihteessa tai ensi vuoden alussa. Kaivosyhtiö APP on tehnyt kannattavuuslaskelmansa siten, ettei siihen sisälly kaatopaikan rakentamista. Jos sivukiveä ei tulkita jätteeksi, se poistaa Perän mukaan kaivossuunnitelmien yltä suuren riskin.
Isoin asia kaivoksen käynnistämiseksi on kuitenkin malmin hinta, varsinkin kun toimitaan pienillä markkinoilla. Platinan hinta on tällä hetkellä alhainen. Se on vain neljäsosa siitä, mitä se oli puolitoistavuotta sitten.
Lapissa toivotaan hartaasti Suhangon kaivoksen perustamista, sillä se merkitsi alueella satoja työpaikkoja suoraan ja välillisesti.