Pajalan ja Kolarin alueelle suunniteltu kaivos mullistaisi koko Pohjois-Suomen rataliikenteen. Brysselissä olevan Lappi-Oulu-toimiston johtaja Seppo Heikkilä moittii liikenneministeriötä siitä, ettei siellä kyetä näkemään pohjoisen uusia tarpeita.
"Kaivoksen arvioidut kuljetukset ovat 13 miljoonaa tonnia vuodessa. Käytännössä se tarkoittaa 17-20 malmijunaa Kolarista etelään vuorokaudessa. Samaan aikaan hiiltä tai öljyä on kuljetettava ylöspäin", Heikkilä sanoo.
Hän on työnsä puolesta mukana Euroopan kaivosalueiden verkostossa. Samalla toimiston työhön kuuluu tiiviisti liikennekysymysten seuraaminen. Kanadalaisen Northland Exploration
-yhtiön parhaillaan Pajalan ja Kolarin suunnalla tekemät selvitykset malmiesiintymistä ovat juuri nyt nousemassa isosti esiin.
Pohjois-Suomessa vaaditaan kaksoisraidetta Seinäjoelta Ouluun asti. Heikkilällä on uudet terveiset tähän keskusteluun.
Pohjoisen radat menisivät uusiksi
"Kaksi raidetta on tultava Tornioon asti. Tällaista kuljetusmäärää ei muuten hoideta", hän sanoo.
Kaivossuunnitelmaan kuuluu rikastamon rakentaminen Kolariin. Siellä käsiteltäisiin myös Pajalan puolelta tuleva malmi.
Maailmalle tavaran on kuitenkin mentävä laivoilla, ja erilainen raideväli estää Ruotsin puolen satamien käyttöä. Silloin mahdollisuuksia ovat Tornio, Kemi, Raahe ja ehkä Kokkola. Osalle malmista voisi olla omaakin käyttöä Raahessa.
Tällöin kuljetusmäärät pohjoisessa nousevat hurjasti. Pohjanmaan rata on tukossa jo muutenkin. Kolarin radalle se edellyttää vahvistamista ja sähköistämistä, mikä auttaisi myös matkailuliikennettä.
Jos kaivos toteutuu, sen työllistävä vaikutus voi Heikkilän mukaan olla Sotkamon Talvivaaran luokkaa, ellei jopa isompi. Työntekijöitä tarvittaisiin lähes 2 000.
Kainuu mukaanlukien Pohjois-Suomeen olisi tällä menolla syntymässä kymmenen vuoden sisään jopa 7 000 uutta kaivostyöpaikkaa. Siitä on aluekehitykselle monenmoisia seurauksia, ei vähiten liikenteelle.
Ratahallintokeskus oli jo käärimässä rullalle Kolarista eteenpäin vievää kaivosrataa. Se on kuitenkin nyt jätetty odottamaan, miten uusi kaivosselvitys etenee.
Ministeriöllä
väärät kartat
"Liikenneministeriön olisi aika herätä", Heikkilä sanoo ja esittelee ministeriön EU:n komissiolle lähettämän kartan, jossa Suomen rataverkko pohjoisessa loppuu Rovaniemelle ja Tornioon. Helsingistä siis toimitetaan Brysseliin aineistoa, jossa koko Kolarin rataa tai Kemijärven-Sallan rataa ei ole olemassakaan.
Heikkilää närkästyttää myös tapa, jolla Itä-Lapin selvityksille Sallan-Kantalahden yhteyden tarpeellisuudesta ja kannattavuudesta ei annettu mitään arvoa. Hänen kalvoissaan itärajan takana on huikeita kuljetusmääriä, joista osa voitaisiin yhdistää Pohjois-Suomen rataverkkoon Sallan kautta ja toinen osa Vartiuksesta.
Norjalainen Statoil puolestaan on piirtänyt karttoja, joissa Murmanskin alueen kaasukuljetuksia kulkisi Lapin poikki Perämeren pohjukkaan.
"Liikenneministeriö ei ole halunnutkaan selvittää todellisia faktoja. Pitäisi olla varaa myöntää, että on joskus väärässä", Heikkilä sanoo.
"Edessä oleva kehitys pohjoisessa muuttaa Suomen liikennekarttaa", hän huomauttaa.