Miltä tuntuisi, jos hallitus kieltäisi lomamatkat vaikkapa Mallorcalle, Alicanteen tai Fuengirolaan Espanjaan?
Kalevi Sorsan hallitus vetosi 1977 vaihtotaseen vajeeseen ja halusi kieltää suomalaisilta eksoottiset ulkomaiden hedelmät, esimerkiksi kiivin ja avokadon. Kun vienti ei vetänyt, Sorsan hallitus aloitti elvytyspolitiikan, johon kuului ehdotus kaupalle, että se lopettaisi kalliiden tuontitavaroiden myynnin.
Yhtä lailla Jyrki Kataisen hallitus voisi nyt säätää Suomen matkustustasetta. Vaje on kasvanut pahimmaksi Espanjan kanssa. Suomalaiset jonottavat Espanjan rantalomille tai kaupunkikohteisiin, mutta espanjalaisia ei täällä tapaa.
Myös Viron ja Ruotsin kanssa tilanne on aika paha. Risteilemme Tallinnaan ja Tukholmaan, mutta onko kukaan nähnyt ruotsalaista turistia Suomessa?
Tilastokeskuksen mukaan matkustustase, kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhde pahenee Suomessa. Miinus kasvoi 200 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa.
Suomalaiset törsäsivät vuonna 2011 maan rajojen ulkopuolella 3,4 miljardia euroa, mutta ulkomaalaiset toivat tänne vain 2,8 miljardia euroa. Matkustusvaje oli 665 miljoonaa euroa.
Vaje olisi jyrkempi elleivät venäläiset rynnisi Suomeen. Heidän yöpymiset lisääntyivät 200 000:lla viime vuonna verrattuna edellisvuoteen. Espanjalaisten harvat yöt Suomessa puolestaan vähenivät entisestään, noin kolmella tuhannella.
Venäläismatkailu Suomeen lihottaa palvelutasetta. Venäläiset maksavat nykyään hyvän hinnan yöpymisistä, ruuasta tai terveyspalveluista. Venäläiset käyttävät rupliaan höylisti myös tavarakaupoissa.
Venäjä matkakohteena sen sijaan kiehtoo harvoja Suomessa.
Venäläisten rinnalla japanilaiset ja kiinalaiset tulevat nyt joukolla Suomeen. Sujuvat kulkureitit lisäävät matkailuvirtaa idästä, jossa tavallisten ihmisten mahdollisuudet lomamatkoille ovat avautuneet viime vuosina.
Suomen puhdas ja omaperäinen luonto herättävät uteliaisuuden. Esimerkiksi japanilaiset ylistävät UKK-puiston kupeella Inarin Saariselällä väljyyttä, viileää kesää ja puhdasta vettä, kun heillä itsellään kotimaassa on ahdasta, tukalaa ja likaista.
Talvisin lumi, jää, pimeys ja revontulinen tähtitaivas tarjoavat eksotiikkaa tasokkaiden palvelujen äärellä, mitä on vaikea löytää muualta maailmassa.
Matkailuyritykset saivat Helsingissä alkuviikolla laatudiplomeja. Matkailun edistämiskeskuksen Laatutonni-diplomi pyrkii takaamaan, että diplomin saanut yritys pärjää palvelullaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Diplomit keskittyivät pohjoisessa tällä kertaa Isolle-Syötteelle Pudasjärvelle, Kala-joen hiekkasärkkien alueelle sekä Rovaniemelle. Niistä siis pitäisi löytyä laatua.
Pudasjärvellä diplomin saivat Hotelli Iso-Syöte & Safaris, Syöte Resort, Syötteen eräpalvelut, Keskusvaraamo ja Kelosyöte Paulin Mökit. Kalajoella laatudiplomin omistavat nyt Hiekkadyyni, Ravintola Mamma Leone, Särkkäin Ruokaravintolat ja Tapion Tupa, Rovaniemellä Arctic Circle Snowmobile Park, Snowbrick, Körkön poroajelut ja Salmon Finland AY.
Paikalliset lähikohteet saattaisivat tarjota suomalaismatkailijalle mukavaa ja terveellistä vaihtelua – kuten superruoka mustikka merten takaa tuodun kirpakan kiivin sijasta.
Vaikka toki aurinkoloma maistuu ihan kivalta räntäsateen jälkeen. Ja avokado tuo täyteläisen maun mansikkapirtelöön.
Lähimatkailu joka tapauksessa lisääntynee. Oulu kehittää kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta Kantri-Oulu -hankkeella, jossa yhteisöt, kylät, yhdistykset tai harrasteseurat haastetaan esittelemään alueidensa matkailuhelmiä.
Tavoitteena on, että Oulun seudulle syntyisi näyttävä rinki laadukkaita lähimatkailun kohteita.