Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa Helsingissä käytävät hallitusneuvottelut saivat kovat kiriterveiset Brysselistä keskiviikkona, kun EU-komissio julkisti maakohtaiset toimenpidesuosituksensa.
Komissio päätyi varoittamaan Suomea sovittujen budjettikurisääntöjen rikkomisesta, muun muassa velkaantumisesta ja talousvajeesta. Suomea uhkaa erityistarkkailu, jolloin komissio käynnistää menettelyt alijäämää vastaan.
Komissio ei enää usko, että Suomen lipsuminen yhteisesti sovitusta talouskurista olisi väliaikaista kuten tähän saakka on esitetty. Varoitus on kipeä muistutus valtion taloudenpidolle.
Hallitusneuvotteluja vetävän keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan EU-komissiolta saatu tähän mennessä painavin huomautus kertoo siitä, että talouden tilanne on Suomessa vakavampi kuin yleisesti ymmärretään.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja, uuden hallituksen mahdollinen valtiovarainministeri Timo Soini suhtautuu huomautukseen vakavasti.
Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää edelleen EU:n määräämän 60 prosentin katon.
Komissiota ei niinkään huoleta velan määrä vaan velkaantumisvauhti ja velan suhde saataviin tuloihin.
Hurraata ei nostata sekään, että julkisen talouden vaje ylittää jo toisena vuonna peräkkäin EU:n asettaman kolmen prosentin ehdottoman ylärajan. Vaje muodostuu, kun valtion ja kuntien menot ovat tuloja suuremmat.
EU:n tarkkailulistalla on kymmenkunta EU-maata, mutta periaatteessa komissiolla olisi täydet valtuudet panna Suomi heti erityistarkkailuun tai määrätä sakkoja. Tarkkailuluokalle joutuminen ei ole läpihuutojuttu yhdellekään maalle, sille se saattaa nostaa lainakustannuksia.
EU-komissio ei selvästikään halua lyödä lyötyä. Suomen talous ei ole lähtenyt liikkeelle kuten muualla Euroopassa, jossa Euroopan keskuspankin EKP:n elvytyspaketit ja edullinen eurovaluutta kasvattavat kilpailukykyä.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella Suomen talous on tipahtanut uudelleen taantumaan. Suomen talouskasvu on junnannut paikallaan vuoden 2013 alusta.
Todennäköisesti toukokuun lopulla nimitettävän Sipilän hallituksen on sitouduttava talouden pelastusohjelmaan ja toimivan rakenneuudistusmallin tekemiseen. Vain siten ratkaistaan julkisen talouden kestävyysongelma.
EU-komissio seuraa tarkasti, ovatko uuden hallituksen vakauttamistoimet uskottavia. Aikaa on heinäkuuhun. Kaksi edellistä hallitusta eivät kyenneet muuttamaan kehityksen suuntaa. Rakenneuudistuksista ei ole pystytty päättämään.
Varoitus itsessään on erittäin nolo. Suomi on totuttu näkemään koko 20-vuotisen jäsenyytensä ajan EU:n mallioppilaana, joka hoitaa velvoitteensa ja katsoo eteenpäin.
Mallioppilaaksi palaaminen ei ole helppoa.