arja.mikkola@kaleva.fi
EU:n ulkoministerit päättivät maanantaina vihdoin poistaa iranilaisen Kansan mujahedin -oppositiojärjestön (PMOI) EU:n terroristilistalta. Päätös oli odotettu, sillä EU-tuomioistuin arvioi vuoden lopussa, ettei maanpaossa toimivan PMOI:n leimaaminen terroristiryhmäksi ole oikein. Britanniassa, jonka vaatimuksesta PMOI joutui 2002 mustalle listalle, tuomarit olivat jo aikaisemmin päätyneet laillistamaan järjestön.
Kyseessä on suuri voitto Iranin oppositiolle. Varjohallitus, jonka sisällä PMOI edustaa suurinta ryhmittymää, toimii Ranskassa Iranin kansallisen vastarintaneuvoston (NCRI) nimellä.
NCRI:n johtohahmo on salaperäinen Maryam Rajavi, jonka ympärille pyhät kansantaistelijat rakentavat henkilökulttia. Huivipäisen varjopresidentin kuvia kannetaan kaikkialla, missä ulkoiranilaiset kokoontuvat. Viime kesänä hän keräsi mielenosoitukseen 70 000 kannattajaa Pariisissa.
Hän on perinyt puolisoltaan Massud Rajavilta paitsi varjohallituksen myös 500 edustajan parlamentin, joka kokoontuu säännöllisesti valmistelemaan marssia kohti papiston hallitsemaa Teherania ja vapautuksen päivää.
Järjestön tukikohta sijaitsee taiteilijoiden ja turistien suosimassa Auvers-sur-Oise´ssa lähellä Pariisia. Paikkaa suojaavat metrien korkuiset muurit ja sotilaallinen ilmapiiri. Presidentin tahtoa toteuttaa neuvonantajien, suojelijoiden ja tulkkien kaarti, vaikka hän osaa sekä englantia että ranskaa.
Persialaisen mahtisuvun jälkeläinen syntyi 1953 ja kävi Teheranissa kallista yksityiskoulua. Hän vaikutti tuolloin koululaisten ryhmässä, joka laati ilmeisen sisältörikasta seinälehteä. Kirjoittajat edustivat vastakkaisia leirejä: vasemmistolaisuutta ja uskonnollisuutta. Maryam ajoi kommunismia.
Sittemmin hän on kehittynyt mallimuslimiksi, kuin lännen toiveuneksi Iranin painajaista vastaan. Sillä PMOI haluaa toteuttaa maallisen Iranin, jossa uskonto ja valtio erotetaan tiukasti toisistaan. Se on luvannut pitää pikaisesti vaalit, kunhan mullahit saadaan vallasta.
Tosin on PMOI:ta epäilty lahkolaisuudestakin. Sen sanotaan pakottavan pareja ja perheitä eroamaan toisistaan. Vaan mihin uskoa, kun Teheran panettelee taustalla?
Kansan mujahedin syntyi 60-luvulla kaatamaan shaahia kommunismin nimissä. Se taisteli alkuun mullahien rinnalla, mutta aloitti vallankumouksen edetessä attentaatit papistoa vastaan. 1980-luvulla järjestö siirtyi Saddam Husseinin palkkasotilaiksi Irakin ja Iranin välisessä sodassa.
Juuri PMOI paljasti Iranin ydinasehankkeen. Länsi yritti silti lähestyä Irania sen maltillisen siiven kautta. Amerikkalaisten on tosin jo sanottu turhautuneen ja turvautuneen Bagdadin lähellä asuvien 3 500 iranilaispakolaisen vakoilukykyihin.
Kriittisyys on edelleen tarpeen, vaikka oppositio vapautetaan pannasta. Sen mukaan 90 prosenttia iranilaisista tukisi PMOI:ta, mutta Iranissa sitä myös vihataan sissien raakuuksien takia. Strategia, jonka mukaan Iran voitettaisiin kansan tuella takaisin pala palalta marssimalla rajalta Teheraniin, vaikuttaa illuusiolta.
Maailmalle hajaantuneiden pakolaisten piirissäkin kannatus lienee vähäistä. Kansantaistelijoihin ei voi suhtautua neutraalisti, huokaa eräskin ulkoiranilainen: "Fanaatikkoja yhtä kaikki."