Suomea on pidetty opetuksen mallimaana koko 2000-luvun, jolloin Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD on vertaillut 15-vuotiaiden koululaisten oppimistuloksia eri maissa.
Vuoteen 2009 saakka Suomi sijoittui kärkikaartiin matematiikkaa, luonnontieteitä ja lukemista kartoittavissa tutkimuksissa. Tuolloin tapahtui pieni taantuma, joka syveni tiistaina julkistetun Pisa 2012 -tutkimuksen mukaan.
Notkahdus panee kysymään, onko hyvä menestys tuudittanut itsetyytyväisyyteen eikä ole nähty, että menestys vaatii jatkuvaa työtä ja opetusmenetelmien parantamista?
Kolmen vuoden välein tehtävässä Pisa-tutkimuksessa pääpaino oli tällä kertaa matematiikassa. Suomi putosi vertailussa kymmenen parhaan maan joukosta, 12:ksi. Kymmenen vuotta sitten sija oli toinen.
Asemat luonnontieteissä ja lukemisessa eivät ole heikentyneet samalla tavalla, joskin alaspäin on menty myös näissä oppiaineissa.
Vaikka Pisa-tutkimus ei ole koko totuus oppimisesta, antaa se hyvän vertailupohjan muihin maihin. 65 maassa tai alueella tehtyyn tutkimuksen osallistui puoli miljoonaa 15-vuotiasta koululaista. Suomessa mukana oli 311 koulua ja niiden 10 157 oppilasta.
Kärkeen rynnistivät tällä kertaa jo aikaisemminkin menestyneet Aasian maat. Laiha lohtu on, että Suomi sijoittui Pohjoismaista parhaiten.
Yhtenä selityksenä Aasian maiden pärjäämiselle pidetään erilaista opetuskulttuuria. Opetusjärjestelmät poikkeavat pääsääntöisesti melkoisesti suomalaisesta mallista.
Aasiassa vallalla on autoritäärinen, opettajavaltainen järjestelmä, kun taas Suomessa pannaan painoa keskustelevaan ja vuorovaikutteiseen opettamiseen. Menestyneissä Aasian maissa on yleistä tarjota hyvässä taloudellisessa asemassa olevien perheiden jälkikasvulle lisäopetusta maksua vastaan kouluajan ulkopuolella.
Suomen menestys ei löydy paluusta jo taakse jätettyyn opettajavaltaiseen järjestelmään, vaan nykyisten menetelmien parantamisesta.
Suomalaisnuoret tuskin ovat tänään oleellisesti laiskempia kuin aikaisemminkaan. Eri asia on, mihin aktiivisuus purkautuu. Koulutyön sijaan nuoria houkuttelevat enemmän pelit ja sosiaalinen media.
Koulutyössä pitäisi voida käyttää hyväksi uuden tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia nykyistä selvästi enemmän. Se voisi olla yksi keino saada ainakin poikia parantamaan suorituksiaan. Pojat pärjäävät oppimiskisassa selvästi tyttöjä huonommin.
Vaikka Suomi kuuluu yhä OECD-maiden parhaimmistoon, Pisa 2012 -tutkimus antaa aiheen pohtia peruskoulun sisältöä ja opetusmenetelmiä.
Opetusta ei ole vähään aikaan arvioitu kriittisesti, koska Pisa-vertailun tuloksia on pidetty niin hyvinä, että mallia on voitu markkinoida maailmallakin.
Mallioppilaan sijaan Suomi on ajettu haastajan asemaan. Tämä pakottaa etsimään uusia keinoja parantaa tuloksia. Itsetyytyväisyyden sijaan tarvitaan tuuletusta.