Ensi vuoden kulttuuribudjettiin luvatut satatuhatta lisäeuroa kulttuurilautakunnan avustusmäärärahoihin ovat hieman hiljentäneet taiteilijoiden kritiikkiä tilaaja-tuottaja-mallin tuomisesta oululaiseen kulttuuritoimeen.
Kaupunginvaltuusto myöntää hyvin todennäköisesti ensi vuoden budjettia päättäessään sekä raamitetut avustusmäärärahat että tarvittavat eurot tilaaja-tuottaja-mallin viemiseksi toiselle vuodelle.
Suurta epäilystä herättänyt Oulun-malli näyttääkin jäävän paitsi pysyväksi käytännöksi myös leviävän muihin kuntiin.
"Uskon, että Oulussa jatketaan tilaaja-tuottaja-mallilla eteenpäin. Se on hyvä kumppanuusmalli julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden välille. Uskon, että mallia tullaan kopioimaan muihin kaupunkeihin", sanoo Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Risto Vuoria.
Yksittäiset taiteilijat ulkopuolella
Keskustelu tilaajamallista kävi kiivaana varsinkin viime keväänä, sillä kolmeksi vuodeksi toimintaan sitoutuneiden sopimuskumppaneiden määrärahojen lisäys nakersi vapaille taiteilijoille osoitettujen apurahojen pottia.
Niukkuutta on vaikea niellä vuodesta toiseen, joten kiivaat äänenpainot ovat ymmärrettäviä.
Kaikkea ei ole vieläkään sulatettu ja esimerkiksi kuvataiteilijat ovat katsoneet, että tilaaja-tuottaja-malli sortaa yksityisyrittäjäpohjalta toimivia taiteilijoita.
Vuoria huomauttaa, että arvosteluun on liittynyt suoranaisia väärinymmärryksiä.
"Sopimuskumppaneiden pitää täyttää kolme peruskriteeriä. Niiden on oltava yhdistysmuotoisia eli juridisia toimijoita. Niiden pitää olla ammattiyksiköitä. Kolmas tosi olennainen juttu on se, että ne tuottavat ympärivuotista palvelutoimintaa. Näin on mahdollista tehdä ihan aidosti sellainen sopimus, jonka turvin oululaiset saavat ympäri vuoden tietyllä tavalla ja tietyllä määrällä palveluita", sanoo Vuoria.
Vuoria myöntää, että asiasta on käyty keskusteluja järjestelmän ulkopuolella olevien yksittäisten taiteilijoiden kanssa. Kulttuuriasiainkeskuksessa on käyty kysymässä, mitä sopimusmalli merkitsee ja voiko tähän päästä mukaan.
"Totta kai se on kiinnostava mahdollisuus kenen tahansa kannalta. Tämä nykyinen ajattelumalli ei vain mahdollista sitä, että yksittäisten henkilöiden kanssa voitaisiin sopimuksia tehdä", Risto Vuoria painottaa.
Krooninen
apurahapula
Uuden järjestelmän ulkopuolelle jäävien laihaksi lohduksi jää, että muun muassa Oulu11-hankkeen siivittämänä kaupunginhallitus lupasi jo keväällä budjettiraameissa lisätä kulttuurilautakunnan avustusmäärärahoja nykyisestä 600 000 eurosta 700 000 euroon.
"Satatuhatta euroa on aika paljon rahaa ja prosentuaalisesti korotus on merkittävä. Silti joka vuosi peruslähtökohta on se, että Oulussa on niin paljon aktiivisuutta ja toimijoita, että rahoitusta haetaan kolminkertainen määrä siihen verrattuna, mitä apurahoja jaetaan", Risto Vuoria sanoo ja myöntää, että moni hyväkin hanke jää rahojen niukkuuden takia toteuttamatta.