Heikkilän tilan isäntäpari Juha ja Päivi Kallio Nivalasta vastaanottivat tiistaina Suomen vuoden nuoren maaseutuyrittäjäpalkinnon Helsingissä. Heikkilän tila on perinteinen maitotila, ja se tunnetaan presidentti Kyösti Kallion (1873-1940) kotitilana.
"Tavoite on saada parempirakenteisia eläimiä", Päivi Kallio kertoo jalostustyöstä, jota tilalla tehdään. Päivää ennen palkitsemistilaisuutta tilalla olikin melkoinen huiske, kun isäntäväki elinlääkärin ja keinosiementäjän kanssa tekivät alkioiden siirtoja viikkoa aikaisemmin siemennetyistä eläimistä.
Alkioita otettiin maanantaina kolmesta tilan naudasta. Eläimet ovat parasta karjaa. Kun eläinten kohdun sarvet on huudeltu, alkiot lajitellaan, minkä jälkeen ne neljän viiden tunnin sisällä siirretään vastaanottajaelämiin joko omalla tai toisella tilalla.
Kalliot pitävät tätä jalostamisena parhaimmillaan. Tosin ilman takapakkiakaan ei ole selvitty, kaikki kun ei mene välttämättä oppikirjan mukaan. Mutta alkion siirtojen kautta tapahtuvaan eläinaineksen kehitystyöhön tilalla uskotaan lujasti.
Lehmät tykkäävät robotista
"Lehmämäärä meillä on nyt se, mikä tulee olemaan. Lypsäviä on 148. Jalostuseläinkauppaa kehitämme. Sitä kautta pyrimme parempaan eläinainekseen. Pohjaa tälle on rakennettu jo seitsemän vuotta", isäntäväki kertoo.
Kyösti Kallion kasvatustäti Anttuuna Kangas osti Heikkilän tilan Kyöstille 1895, eli tasan sata vuotta aikaisemmin, kun Juha ja Päivi Kallio astuivat neljännessä polvessa tilan isäntäväeksi. Perheeseen kuuluu nyt kaksi poikaviikaria: koululainen Jyri, 7, ja päiväkotilainen Olli, 4.
Nivalan keskustassa, Malisjoen rannassa sijaitsevan Heikkilän tilan pihapiirissä aistii yhä muualta kirkonkylän raitin varrelta jo kadonneen talonpoikaisen ilmapiirin. On vanha kaksikerroksinen päärakennus ja Muhjala, jossa nuori isäntäväki asuu, väentupa Ukkola sekä vielä yksi asunto, vanhat navetta ja talli sekä aittoja.
Tila on kulkenut koneellistamisessa ja laadun kehittämisessä koko maan kärkijoukossa. Navetassa on kaksi lypsyrobottia, jotka lypsävät suurimman osan keskimäärin 10400 kiloa maitoa vuodessa luovuttavista lehmistä.
"Olisi pitänyt kuvata videolle, kun entinen jo Kyösti Kallion aikaan työssä ollut työntekijämme Helvi Oja kävi tutustumassa robottilypsyyn. Hänen aikanaan lehmät lypsettiin käsin. Hänen kanssaan samaan aikaan työssä ollut Matti Kivijuuri teki tärkeän havainnon ihmetellessään, että entäs sitten, kun menee sähköt", Juha Kallio kertoo.
Matti Kivijuuren esittämään kysymykseen ollaan varauduttu hankkimalla varavoimala, joka käynnistyy heti, kun sähköt menevät poikki. Karjanhoidon koneellistuminen on niin pitkällä, ettei näissä mitoissa yksikertaisesti tule toimeen sähköttä.
"Robotit ovat täyttäneet täysin odotuksemme. Emme antaisi niitä enää pois. Ja lehmätkin tykkäävät. Eläinlääkäri on huomannut eläinten olevan aikaisempaa stressittömämpiä. Voi olla, että mekin", Päivi Kallio pohtii.
Yhteistyö
välttämätöntä
Tilanpidon siirtyminen Juha ja Päivi Kalliolle tapahtui samana vuonna, kun Suomi siirtyi Euroopan unioniin. Aluksi nuoripari halusi tehdä kaikki itse. Ajatus muuttui pian. Tilalla on kaksi palkollista ja lisäksi ollaan kimpassa muiden tilojen ja urakoitsijoiden kanssa.
"Päivi vastaa lypsyroboteista ja jalostuksesta, minä eläinten ruokinnasta ja koneiden huollosta", Juha Kallio kertoo.
Viljan puinti tapahtuu yhteistyössä muiden viljelijöiden kanssa. Ruiskutukset on ulkoistettu eli annettu urakalle. Myös rehunkorjuussa, heinän paalauksessa, lannan ajossa ja kirjanpidossa käytetään ulkopuolisia.
"Työn määrä on usein se, mihin kasvavilla tiloilla törmätään. Meillä se on hallinnassa. Olemme erittäin tyytyväisiä", Juha Kallio korostaa.