Lastenelokuvien kohderyhmä on usein tarkka ja rajattu. Elokuvan katsojien tulisi olla aina hieman nuorempia kuin elokuvan lapset ovat. Tällöin lapsi katsoo elokuvan henkilöitä ylöspäin, uskoo heihin ja heidän motiiveihinsa.
Näin uskoo ainakin ruotsalainen elokuvaohjaaja ja kirjailija Ingela Magner. Hän on ohjannut Oulun Kansainvälisellä lastenelokuvien festivaalillakin näytetyn elokuvan Emma ja Daniel. Se on suunnattu 7-13-vuotiaille nuorille.
"Kohderyhmäajattelussa kysymys on myös elokuvan uskottavuudesta: nuoret hakevat aina mallia ylemmistä ikäluokista", Magner korostaa.
Perjantaina hän vieraili Merikosken koulun 7C-luokan luona keskustelemassa elokuvastaan. Oppilaat olivat käyneet katsomassa Emma ja Daniel -elokuvan jo aiemmin. Seitsemännen luokan oppilaat ovat elokuvan kohderyhmän rajamailla.
"Vain vuoden nuoremmat katsojat suhtautuvat elokuvaan vielä positiivisemmin. Vuosi merkitsee tuossa iässä paljon", ohjaaja sanoi oppilaisiin viitaten.
Erinomainen poro
Eniten oppilaita kiinnosti elokuvassa sen eläinhahmot. Erityisesti elokuvassa esiintyvän poron edesottamukset osoittautuvat monipolviseksi tarinaksi.
Alun perin poro valittiin elokuvan sen omistajan suositusten perusteella. Elokuvan työryhmälle oli vakuutettu, että eläin on tottelevainen ja oppii nopeasti uusia temppuja.
Väitteet poron erinomaisuudesta osoittautuivat kuitenkin suuresti liioitelluiksi. Ei poro oppinut esiintymään kameralle edes yhtä vaivattomasti kuin elokuvan koira.
Muitakin ongelmia poro aiheutti kuvausryhmälle. Sen ulkonäkö muuttui jatkuvasti kuvausten edetessä. Välillä vaihtui turkin väri, välillä katkesivat sarvet. Myös karvanlähtöaika osui parahiksi kuvausten aikaan.
Lopulta elokuvan leikkausvaiheessa jouduttiin tekemään työtä jotta itsepäinen poro ylipäätään saatiin sopimaan elokuvan käsikirjoitukseen.
"Haastavinta elokuva tekemisessä olikin luonto: myös säätila vaihteli kuvausten aikana paljon", Magner kertoi oppilaille tunturissa kuvatun elokuvan tekoprosessista.
Päähenkilö muuttuu
Emma ja Daniel on elokuva kahden nuoren välisestä ystävyydestä. Emman äiti on kuollut ja Emma syyttää äidin kuolemasta itseään.
Ohjaaja halusi kuulla oppilaiden mielipiteitä erityisesti elokuvansa henkilöhahmoista ja heidän uskottavuudestaan. "Oliko Emma aluksi liian aggressiivinen hahmo?" hän kysyi varovaisesti oppilailta.
Pienen hetken miettimisen jälkeen vastauksia ohjaajan kysymyksiin alkoi löytyä oppilailta.
"Ei hän ollut aggressiivinen, ehkä pikemminkin vähän naiivi."
"Tämän vuoksi lisäsin elokuvaan kertojan äänen. Näin päähenkilön ajatukset välittyvät paremmin. Kertojaäänen käyttäminen on lasten- ja nuortenelokuvissa aika yleistä. Se helpottaa ja nopeuttaa kerrontaa", Magner kertoi oppilaille.
Ohjaajaa kiinnosti tietää myös, miten oppilaat näkevät päähenkilön kehittyvän elokuvan edetessä.
"Vähitellen Emma lopettaa itsensä syyttämisen", luokasta vastattiin ohjaajan nyökytellessä.
Lapsi ei näyttele
Emma ja Daniel on Ingela Magnerin toinen pitkä lastenelokuva. Paitsi että hän tekee elokuvia lapsille, hän tekee niitä myös lasten kanssa.
"Poikapääosan esittäjä on jo kokenut näyttelijä, mutta päähenkilöä näyttelevä tyttö oli mukana elokuvassa nyt ensimmäistä kertaa. Tämä oli erityinen haaste."
Lapsinäyttelijöiden kanssa työskenneltäessä tärkeintä on luottamuksellisen ilmapiirin luominen. Lapsen kanssa yhteistyö vaatii myös kärsivällisyyttä. Toisaalta lapselta ei odoteta yhtä paljon kuin ammattilaiselta.
"Lapsen ei tarvitse varsinaisesti näytellä. Hänen tarvitsee vain olla oma itsensä. Nimeomaan oman olemuksensa perusteella lapsinäyttelijät on myös valittu rooleihinsa", Ingela Magner sanoo.
Hankalimpia lasten kanssa on tehdä kohtaukset, joissa ei ole mukana ammattinäyttelijöitä. Ammattilainen osaa tarpeen tullen tukea amatööriä omassa suorituksessaan.
"Kaikkein vaikein tilanne on silloin, kun lapsella ei ole lainkaan vastanäyttelijää. Tällöin hänen pitää vain uskoa itseensä. Se on välillä hyvin vaikeaa."
Elokuvien ohjaamisen lisäksi Ingela Magner kirjoittaa myös kirjoja lapsille.
"Kirjoittaminen on vapaata luovaa työtä, paljon vapaampaa kuin elokuva tekeminen. Ei tarvitse välittää realiteeteista kuten kalliista kuvausjärjestelyistä. Samalla kirjoittaminen on myös perin yksinäistä puuhaa. Kirjoittamisen jälkeen minun on pakko päästä ulos kuvausryhmän kanssa", hän sanoo.
Ingela Magnerin ohjaama Emma ja Daniel -elokuva nähdään elokuvateatteri Riossa vielä unnuntaina kello 12.