Malariaa vastaan on olemassa uusia ja tehokkaita hoitoja, sairauden vastaiseen taisteluun on saatu varoja, ja vuosikymmenien piittaamattomuuden jälkeen vuonna 2001 luotiin kansainvälinen rahoitusmekanismi. Siitä huolimatta afrikkalaisissa kylissä kuolee joka vuosi 1-3 miljoonaa malariaan sairastunutta. Sairaille tarjotaan edelleen vanhanaikaisia ja tehottomia, jopa haitallisia lääkkeitä.
Yli 1 400 tutkijaa, poliittista johtajaa ja avustusjärjestöä yritti ratkoa tätä traagista paradoksia viime viikolla Yaoundessa Kamerunissa järjestetyissä kahdessa foorumissa, jossa käsiteltiin pandemian vastaisen taistelun tieteellisiä ja poliittisia näkökulmia.
Vaikka foorumi oli ennennäkemättömän laaja-alainen, ja osallistujien aktiivisuus antaa toivoa tulevaisuuteen, sairaus ei suinkaan ole laskemassa aseitaan. Malaria tappaa yhden lapsen kolmenkymmenen sekunnin välein. Tartunnan saa vuosittain 300 miljoonaa ihmistä, joista 90 prosenttia Afrikassa.
"Ajatelkaa, että ihmiset uskovat yhä, että leijona on Afrikan vaarallisin eläin", irvailee Massive Effort - kampanjan johtaja Louis Da Gama.
Aids-taistelu toimii
esimerkkinä
Taistelu aidsia vastaan on käynnistänyt uudelleen myös taistelun tätä vanhaa trooppista sairautta vastaan, joka ei enää kiinnostanut rikkaita maita sen jälkeen, kun ne olivat luopuneet imperiumeistaan. Vuonna 1998 Maailman terveysjärjestön WHO:n yhteyteen perustettu Roll Back Malaria -hanke on avattu hallituksista riippumattomille järjestöille. Vuonna 2001 perustettiin Maailmanlaajuinen terveysrahasto aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjumiseksi (GFATM).
Poliittisen havahtumisen rinnalla myös hoitomenetelmät ovat kehittyneet: perinteisten kiinalaisten lääkkeiden joukkoon kuuluva artemisiini on löydetty uudelleen, ja se on tehokas.
Vielä on kuitenkin voitettavana yksi suuri este: uudet artemisiiniin perustuvat yhdistelmähoidot, joita kutsutaan yhteisnimellä ACT (Artemisinine Based Combinaison Therapy), ovat kymmenen kertaa kalliimpia kuin vanhat lääkkeet.
Roll Back Malaria -kampanjan tavoitteeksi asetettiin, että 60 prosenttia sairaista pääsisi hoitoon vuonna 2005. Tuo tavoite on kuitenkin vielä kaukana.
Niistä 48 Afrikan valtioista, joissa malariaa esiintyy, vain kourallinen (Sambia, Burundi, Eritrea, Etelä-Afrikka, Ghana ja Gabon) on ottanut yleisesti käyttöön ATC-hoidot.
Syytettyjen penkillä ovat WHO, Maailmanlaajuinen terveysrahasto sekä Afrikan valtiot.
"Sadat miljoonat dollarit lentävät pohjoisesta pääsemättä koskaan etelään", jyrisee tutkija Pierre Druilhe Pasteur-instituutista. "Kansainvälisiä virastoja kiinnostaa ennen kaikkea niiden näkyminen mediassa."
Raha makaa
Washingtonissa
Moitteita on saanut WHO:n kyvyttömyys määritellä ACT-lääkkeiden tarvetta, ja terveysrahaston viivyttely valtioiden lääkehankintojen rahoittamisessa. WHO ilmoitti alun perin, että vuonna 2005 tarvittaisiin 60 miljoonaa lääkeannosta, mutta tilauksia tehtiin lopulta vain 20 miljoonaa.
Laboratorioiden mukaan nimenomaan tämä epävarmuus on syynä niiden tuotantoviivytyksiin, ja se puolestaan tekee valtiot entistä haluttomammiksi tilaamaan kalliita lääkkeitä.
Tilanne on niin sekava, että osa rahoituksesta - 1,4 miljardia dollaria neljässä vuodessa - on jäänyt käyttämättä. Afrikan valtiot syyttävät terveysrahaston raskaita rakenteita, ja avustusjärjestöt tuomitsevat sen, että "raha makaa Washingtonissa samaan aikaan kun lapsia kuolee".
Neljä vuotta perustamisensa jälkeen Maailmanlaajuinen terveysrahasto on horjunut sisältäpäin - järjestön johtajan toimista tehdään parhaillaan sisäistä tilintarkastusta - ja myös ulkoapäin, sillä Bushin hallinto on perustanut oman malarian vastaisen "presidentinrahaston", jota käytetään poliittisesti suunnattuihin projekteihin.
Terveysrahaston lukuisat kannattajat kuitenkin näkevät siinä ennennäkemättömän tehokkaan toimintavälineen.
Rahan perille tulon viipymiseen on syynä myös se, että jotkut valtiot ovat käyttäneet niille jaettuja rahoja väärin tai jättäneet niitä käyttämättä, puolustautuu rahaston operatiivinen johtaja Brad Herbert.
Malariarahoilla
maastoautoja
Senegalin saama avustus jäädytettiin, koska aiemmin maksetut rahat olivat "menneet muualle". Ugandaa on syytetty korruptiosta. Kenia puolestaan on ostanut malariarahoilla maastoautoja, eikä Nigeria ole vieläkään tilannut niitä kahdeksaa miljoonaa hyönteismyrkyllä käsiteltyä hyttysverkkoa, joihin se on saanut rahat.
Roll Back Malaria -hankkeen pääsihteeri Awa Coll-Seck vahvistaa tiedot viivytyksistä ja kavalluksista oikeiksi. Hän korostaa kuitenkin ensimmäisiä saavutuksia: "Olemme lähteneet liikkeelle katastrofaalisesta tilanteesta, ja vie paljon aikaa, ennen kuin toiminnan tulokset alkavat näkyä".
Yaoundessa esitettiin vetoomus toiminnan tehostamisen puolesta. Malarian vastaisen taistelun osapuolet tunnustavat, ettei tavoitteita ole saavutettu, ja ilmaisevat huolensa siitä, ettei pitkän tähtäimen rahoitusta ole näkyvissä. Roll Back Malaria kannattaa tehokasta ja johdonmukaista toimintaa, jossa olisi mukana niin ACT-lääkkeiden kuin hyönteisverkkojenkin jakelu.
Yksi kampanjan iskusanoista on kansalaisyhteiskunnan saaminen liikkeelle. Kaikki kuitenkin tietävät, että useimmin sairauden uhreiksi joutuvat - alle viisivuotiaat lapset ja raskaana olevat naiset - eivät saa ääntään kuuluville