Suomussalmi
Luonnon ystäviksi itseään kutsuvat Pauli Heikkinen ja Pentti Kinnunen Suomussalmen Ala-Vuokin kylästä ovat saaneet aktiivisuudellaan aikalisän Malahvian kiistanalaiselle alueelle. Metsähallitus teetätti loppusyksystä Kevättijärven rantaan metsätien tarkoituksenaan aloittaa hakkuut järven rannalla Luotoniemessä.
Malahvia on ollut luonnonsuojelujärjestöjen erityistarkkailussa. Myös Heikkinen ja Kinnunen ovat olleet järjestöihin yhteydessä, kun tielinjaa lähdettiin vetämään.
Ympäristöjärjestöt tuomitsivat Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat Luotoniemessä yhteisellä kannanotollaan. Painostuksen alla Metsähallitus luopui tältä talvelta hakkuista. Luontojärjestöt tekivät viesteillään asiasta kansainvälisen kysymyksen.
Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Arto Tolonen Metsähallituksesta sanoo, että Luotoniemeen tehty tie on liian pehmeä eikä sitä voida talvella käyttää puun ajoon. Tien päästä on kuitenkin ajettu pois tielinjan alta hakatut puut.
"Kun maa jäätyy ensi syksynä, tarkoitus olisi saada hakkuut käyntiin. Tottakai luontojärjestöjen toimilla merkitystä on; meidän on mietittävä tarkkaan mitä tehdään. Melkoista taktikointia tämä välillä on", Tolonen sanoo.
Ristiriitaisia
näkemyksiä
Tolonen ei ota kantaa siihen, vaikuttiko Metsähallituksen päätökseen mahdollinen puunostoboikotti, kun kiistasta tuli kansainvälinen. Tolonen huomauttaa, että vaikka Malahvian suojelun puolesta on kerätty toista sataa nimeä, kylältä löytyy myös niitä, jotka haluavat Malahvian puita talouskäyttöön.
Taustalla on jälleen Metsähallituksen ja suojelua puolustavien erilainen näkemys Malahvian alueen luontoarvoista.
Vanhojen metsien suojelutyöryhmän mukaan Malahvian metsät eivät ole niin edustavia, että ne vaatisivat kokonaan suojelua. Luontojärjestöjen mukaan Malahvian metsäalue on poikkeuksellisen laaja, yhtenäinen ja lähes luonnontilainen alue, jota ympäröivät voimakkaasti hakatut ja ojitetut alueet. Hakkuut pirstoisivat metsät. Järjestöjen mukaan Malahviasta pitäisi perustaa suojelualue.
Heikkinen ja Kinnunen painottavat, että Raatteen eteläpuoleinen Malahvian nimen alla kulkeva alue on arvokasta erämaa-aluetta, siellä on laaja pienvesialue. Erämaalla on yhteys Venäjän puolelle Kalevalapuistoon.
"Pahalta tuntuu myös se, että hakkuita tehdään Suomen ainoalla luonnontilaisella taistelualueella. Kun Metsähallitus edellisen kerran hakkasi Malahviassa, hakkuiden alle jäi muun muassa metson soidinalue. Malahviaan pitäisi keskittää erämatkailua, virityksiä tähän suuntaan on jo tehty", Pentti Kinnunen toteaa.
Kinnunen jatkaa, että lähellä Luotoniemeä Metsähallitus teetti harvennushakkuita. Niiden yhteydessä vaurioitui vanha Vienan reitin polku, jota muun muassa Elias Lönnrot ja Karjalan laukkuryssät käyttivät aikanaan.
Kainuun ympäristökeskus on inventoinut Malahvian alueen ja muun muassa Luotoniemestä on löytynyt uhanalaisia ja silmällä pidettäviä kääpäesiintymiä.
Tutkimushakkuita
pilottikokeiluna
Metsähallitus on teettänyt Malahviaan hoito ja käyttösuunnitelman. Alueella on tehty myös tutkimustyötä. Tarkoitus on teettää Malahviassa myrskytuhoja jäljitteleviä ja lahopuustoa sisältäviä hakkuita pilottikokeiluna. Myös kulotusta käytetään.
Osa Malahviasta kuuluu Natura-verkostoon. Suojelutapana on metsälaki, joka sallii myös hakkuita.
Edellisen kerran Malahvia nousi otsikoihin neljä vuotta sitten, jolloin Luonto-Liiton aktivisteja ilmestyi paikalle. Metsähallitus ehti silloin hakata Malahviassa reilut sata hehtaaria Paloahosta. Luonto-Liiton paikalle tulon jälkeen hakkuita ei jatkettu.
Luontojärjestöt moittivat Metsähallituksen alue-ekologista suunnittelua. Niiden mielestä se oli tehty heppoisesti eikä siinä oltu selvitetty tarpeeksi kattavasti luontoarvoja.
Malahvian alueella arvioidaan olevan puuta noin 300 000 kuutiometriä. Arto Tolosen mukaan Metsähallitus hakkaa siitä korkeintaan kolmasosan, ehkä 70 000-80 000 kuutiota. Se on noin kymmenen prosenttia Metsähallituksen vuosittaisesta hakkuumäärästä Kainuussa.