Minkä kaiken lyhenne on kirjain C? Mitkä linnut kuuluvat varpuslintuihin? Mikä on Lehtimäen kunnan pinta-ala? Entä mikä on luksin kaava?
Muun muassa näihin kysymyksiin tarjoaa vastauksen nettitietosanakirja Wikipedia, ja vieläpä ilmaiseksi. Ja jos vastaus vaikuttaa epätarkalta, sitä voi itse muokata.
"Wikipedia on vapaan sisällön tietosanakirja. Jokainen lukija on myös toimittaja. Motto on, että tieto haluaa olla vapaata", kertoo Wikipedia-säätiön suomenkielinen tiedotusvastaava Jussi-Ville Heiskanen.
Tällä hetkellä suomenkielinen Wikipedia ei vielä paini samassa sarjassa paperisten tietosanakirjojen kanssa. Artikkeleita on vasta noin 6 500.
"Muutaman vuoden kuluttua voimme jo pärjätä niille. Wikipedia laajenee huimaa vauhtia", Heiskanen sanoo.
Englanninkielinen versio sen sijaan jo voittaa kattavuudessa muut tietosanakirjat lähes 300 000 artikkelillaan.
"Kattavuudessa ja ajantasaisuudessa englanninkielinen versiomme on verraton, mutta tiedon syvyydessä se ei vielä pärjää."
Eniten tietoa nörttiaiheista
Wikipedia-hanke sai alkunsa vuoden 2001 alussa, kun nettipornoyrittäjä Jimbo Wales päätti vaihtaa hyväntekeväisyyteen ja ryhtyi kokoamaan Wikipediaa. Sen jälkeen nettitietosanakirjan suosio on kasvanut harppauksin.
Walesin tavoitteetkin ovat korkealla. Hän aikoo kasvattaa perustamastaan Wikimedia-säätiöstä Punaisen Ristin kokoisen hyväntekeväisyysjärjestön.
Tällä hetkellä Wikipedia on olemassa jo yli 50 kielellä, ja siitä on siinnyt jo sivuprojektejakin, kuten lainauksia kokoava Wikiquote ja sanakirja Wictionary. Pääpaino on silti edelleen tietosanakirjassa.
Suomeen Wikipedia-hanke rantautui vuosien 2002 ja 2003 vaihteessa. Aktiiviset suomalaiset kirjoittajat ovat vielä sen verran vähissä, että tietosanakirja on tekijöidensä näköinen.
"Niin kutsutut nörttiaiheet, kuten tietotekniikka ja tieteiskirjallisuus, ovat hyvin kattavasti esiteltyjä. Toisaalta esimerkiksi kuvataiteet ja musiikki ovat huonommissa kantimissa, mutta asia korjaantuu, kun maineemme kasvaa ja saamme lisää tekijöitä", Heiskanen uskoo.
Suosio suurin ongelma
Vapaasti muokattavan tietosanakirjan uskoisi poikivan ison liudan tekijänoikeusrikkomuksia sekä valheellista ja väritettyä tietoa. Heiskasen mukaan ongelma ei kuitenkaan ole suuri.
"On helppoa kopioida teksti internetin lähteestä, mutta yhtä helppoa on jäljittää tekstinpätkä hakukoneen avulla. Ja jos joku löytää Wikipediasta luvatta käytetyn tekstinsä, poistamme sen hyvin nopeasti."
Virheellinen tietokaan ei kauaa viivy esillä. Siitä pitää huolen yhteisö.
"Joukossamme on melkein joka alan asiantuntijoita. Kukaan ei tiedä kaikkea, mutta yhdessä tiedämme aika paljon."
Eniten päänvaivaa aiheuttaa yllättäen Wikipedian suosio. Tietokoneresurssit eivät millään tahdo riittää.
Ratkaisuksi on mietitty mainostilan myymistä sivuilta, mutta idea on hylätty.
"Se on mahdotonta, sillä olemme sitoutuneet vahvasti epäkaupallisuuteen. Ainoa rahankeräysmenetelmämme on lahjoitusten vastaanotto."
Mikä sitten innostaa kirjaamaan tietojaan verkkoon ilman korvausta?
"Onhan se hienoa, kun maallikko voi pompottaa tiedoillaan professorismiestä. Ja totta kai tässä on mukana myös halu levittää tietoa ihmisille."
