Vähittäiskaupat kehittävät innolla kanta-asiakasohjelmiaan. Yleistymässä on kansainvälisten maksukorttien liittäminen kauppojen kanta-asiakaskortteihin. Tyypillisesti tavoitteena on yksi kortti, jolla asiakas voi pärjätä kotimaassa ja ulkomailla. Kanta-asiakaskortin lisäksi korteilla on luottokortin ominaisuudet, eli niillä voi maksaa, saada maksuaikaa tai nostaa käteistä.
Ensimmäisenä asialle lähti Tradeka, joka aloitti viime vuoden keväällä yhteistyön Sampo Pankin kanssa. Tuloksena syntyi YkkösBonus/MasterCard-kortti. Niitä on nykyään käytössä jo yli 20 000.
"Me olemme kyllä tyytyväisiä. Hyvin se on lähtenyt liikkeelle", iloitsee johtaja Timo Savinen Tradekasta.
Sekä S-ryhmä että K-ryhmä kertoivat kesällä vastaavantyyppisistä suunnitelmista. S-ryhmä on viritellyt yhteistyötä Visan kanssa. Tarkoitus on, että S-Etukorttiin voi liittää Visan, kun S-Pankki aukeaa ensi vuoden lopussa.
K-ryhmältä on vuoden sisällä tulossa uusi K-Plussa-superkortti, jonka maksu- ja luotto-ominaisuuksia kehitetään erityisesti yhdessä OP-ryhmän kanssa. Muutos liittyy suurempaan remonttiin. Esimerkiksi K-Plussa-edut voi tulevaisuudessa saada rahana pankkitililleen.
Viime vuosina ovat lisääntyneet myös vähittäiskauppojen ja muiden liikkeiden väliset yhteistyösopimukset. Niiden perusteella kanta-asiakkaat tai asiakasomistajat voivat kerryttää bonuksiaan tai plussapisteitään aiempaa useammassa paikassa. Tällä haavaa etuja kerryttäviä ostopaikkoja on Tradekalla yli 2 300, K-ryhmällä lähes 3 000 ja S-ryhmällä yli 2 000 ympäri Suomen.
Miten vertailla?
Vaikka kanta-asiakasohjelmien tavoitteena on sitouttaa kuluttaja tietyn ryhmän liikkeisiin, löytyy monen lompakosta useampi etukortti. Tilanne kiinnostaa myös Kuluttajavirastoa, joka aikoo antaa asiasta oman linjauksensa vuoden loppuun mennessä.
Virasto pitää ongelmallisena ainakin mainonnan läpinäkyvyyttä. Käytännössä kyse on siitä, kuinka kuluttaja pystyy arvioimaan itselleen edullisimman ohjelman.
"On tavallaan hyvin vaikea yhtälö, että milloin se on edullista ja milloin ei, eli mikä on liikkeen hintataso muuten verrattuna muihin liikkeisiin", kertoo johtaja Anja Peltonen Kuluttajavirastosta.
Monet sopijakumppanit mutkistavat tilannetta edelleen, kun päivittäistavarakauppojen ohella etuja voivat kerryttää muun muassa vakuutukset sekä puhelin- ja sähkösopimukset. Niissä kuluttaja joutuu laskeskelemaan varsinaisen hintatason lisäksi kokonaisetua.
Pohdittavana onkin, voivatko laajat kanta-asiakasohjelmat jumittaa asiakkaan tiettyjen liikkeiden hankintoihin. Tällaisessa tilanteessa kanta-asiakkuus määräytyisi esimerkiksi ainoan lähikaupan mukaan, ja etupisteiden kerryttäminen taas ohjaisi muita ostoja.
Perinteisesti kuluttajien liikkumista markkinoilla on pidetty tärkeänä, koska se pitää kilpailun käynnissä.
"On hirveän tärkeää hintakilpailun kannalta, että kuluttaja voi vertailla", Peltonen tiivistää.
Vertailtavuuden ohella Kuluttajavirastossa kiinnitetään huomiota kanta-asiakkuuden sopimusehtoihin. Samalla tarkastellaan kanta-asiakas- ja maksukorttien yhdistämistä.