Varsin yleiseksi mantraksi on viime vuosina tullut toteamus, että nuorten pitää "varautua itse" eläkeikään. Kun pankit myyvät puoliväkisin eläkevakuutuksia kaksikymppisille, käy monella mielessä, onko nykyisen kaltaisia työeläkkeitä olemassakaan enää 30--40 vuoden päästä.
--?On. Meillä on etuusperusteinen järjestelmä, jossa maksuja nostetaan sen mukaan että pystytään maksamaan sovitut eläkkeet. Tämä perustuu lakiin, joten maksaja on viime kädessä valtio, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Reija Lilja rauhoittelee.
Vaatisi mullistuksia, että järjestelmää ryhdyttäisiin muuttamaan.
Liljan mukaan nuorten puolella on talouskasvu, joka nosta reaalipalkkoja ja sitä kautta eläkkeitä. Mutta uhkiakin on. Työuran alkupäässä olevien eläkekarttumia nakertaa Liljan mielestä hämmästyttävän vähän huomiota saanut eläkemaksujen siirtäminen työntekijöille. Maksut olivat kokonaan työnantajan vastuulla, kunnes niitä alettiin siirtää myös työntekijän hoidettaviksi viime laman oloissa 1993. Viime vuosina työntekijän maksuosuutta on lisätty.
Siirron varsinainen ongelma on laskentatapa, jota sovelletaan työntekijän maksamaan eläkemaksuun. Jos työntekijän eläkemaksu on vaikkapa 4 prosenttia, ei tästä osuudesta kerry eläkettä, vaan eläkkeen perusteeksi katsotaan jäljelle jäävä 96 prosenttia. Järjestelmä tulkitsee siis maksun eräänlaiseksi palkanalennukseksi, joka syö myös eläkettä.
--?Jos tätä piirrettä työeläkejärjestelmässä kasvatetaan, niin se koskee jokaista nuorta jokaisena työvuonna. Se syö tulevaa eläkettä aivan samalla tavalla kuin elinaikakerroinkin, Lilja huomauttaa.