Avain toimiviin naapuruussuhteisiin on asukkaiden riittävä tiedottaminen taloyhtiön asioista, painottaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. "Taloyhtiöön pitäisi saada avoin ilmapiiri. Sillä on iso vaikutus, miten viestiä voi kuljettaa yhtiössä esimerkiksi häiriötapauksissa", Heikkilä muistuttaa.
Avoimuus ja yhteisöllisyys ei kuitenkaan välttämättä tarkoita naapurin kanssa kaveeraamista.
"Ei yhdessäoloa voi väkisin tehdä. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, millaiset pihat ovat, oleillaanko niissä kesäisin. Tässäkin pitää kysyä asukkailta, mitä he haluavat."
Puoli vuotta sitten valmistunut Asunto Oy Revonkartano Oulun Välivainiolla päätti heti alkuunsa antaa asukkaille mahdollisuuden tutustua toisiinsa. Asukkaat uskovat, että tutut naapurit tekevät asumisesta turvallisempaa ja viihtyisämpää.
"On paljon helpompi pyytää apua tutulta. Ja reissussa ollessa voi pyytää naapuria pitämään omaakin ovea silmällä", Kaija Jokilehto miettii.
Viikonvaihteessa Revonpuiston asukkaat uhmasivat toukokuista viimaa ja kokoontuivat pihalle rakennetun grillikatoksen avajaisiin. Suuren maailman tyyliin katos avattiin leikkaamaalla paksu punainen nauha poikki, aplodien saattelemana tietenkin.
Grillikatos rakennettiin asukkaiden yhteiseksi tapaamispaikaksi, mikä monista taloyhtiöistä puuttuu. Rappukäytävässäkin naapuria nähdään vain vilaukselta, harmittelee Revonpuiston asukas Anja Taskila.
"Minusta tuntuu, että asun yksin tässä talossa. Aamuihmisenä lähden liikkeelle aikaisin, joten muita ei näy vielä liikkeellä."
Tähän saakka Revonkartanon asukkaat ovat nähneet toisiaan vain harmillisen ikävissä merkeissä, sillä he ovat joutuneet taistelemaan yhdessä rintamassa talon ilmastoinnin ongelmista. Grillijuhlille toivotaankin jatkoa, jotta yhteinen aika olisi muutakin kuin ongelmien ruotimista.
"Ehkäpä me rouvat voidaan kesällä leipoa vaikka pullaa ja pitää tässä katoksessa mehukestit", myös hallituksen jäsenenä istuva Hanna Mäntynen miettii.
Tiedottaminennousee yhdeksi taloyhtiön tärkeimmistä tehtävistä. Isännöintiliiton huhtikuussa julkaiseman kyselyn mukaan monet asukkaat pitävät taloyhtiön hallitusta jonkinlaisena salaseurana. "Jos asioista tiedotetaan alle kaksi kertaa vuodessa, eihän silloin voi taloyhtiön asioista tietää. Silloin tulee kahnauksia kaikenlaisista asioista", Heikkilä sanoo.
Heikkilä suosittelee taloyhtiöiden hallituksia kysymään kerran vuodessa asukkailta, millaista taloyhtiössä on asua ja onko esimerkiksi häiriökäyttäytymistä.
"Ensin pitää olla faktaa, ennen kuin lähdetään toimimaan. Parasta olisi, että naapuri ottaisi ongelmat kahden kesken esille, ennen kuin kantelee taloyhtiön hallitukselle tai isännöijälle."