Oulu Perinteiset makutottumukset ohjaavat pitkälti suomalaisten ruokamakkaran kulutusta, vaikka tavallisten grillimakkaroiden ohella on nykyään saatavilla myös monia eksoottisempia laatuja.
Makkaranmyynnin perusta on totutuissa tuotteissa, hienojakoisissa grillimakkaroissa. "A-luokka on tullut rinnalle. Siinä on vaihtoehtoja, joiden maulla ja täyslihaisuudella herkutellaan. Ne ovat lähestulkoon tuplahintaisia. Kaikki kulutus ei A-luokkaan siirry, vaikka sitä olisi tarjolla. Se on maku-, tottumus- ja hintakysymyskin", kertoo makkaroista vastaava tuoteryhmäpäällikkö Jorma Turunen Atria Oyj:stä.
Makkaroiden kehittämisen pääpainoalue on Atrialla lihaisimmissa A-luokan makkaroissa. Myös perusmakkaroista on kauppoihin tullut erilaisia maku- ja kevytvaihtoehtoja.
Kotimaisista grillimakkaroista myyntiarvolla mitaten yli puolet, ja määrässä yli kolmannes, on jo Atrialla niin kutsuttuja A-luokan makkaroita."Niiden määrä on kasvanut kymmenen prosenttia vuodessa, ja kasvu jatkuu", Turunen ennustaa.
Turunen kertoo, että suomalainen makkaramaku on muuttunut myös mausteisempaan suuntaan. Hän arvelee, että tämän kesän myydyin grillimakkarauutuus, lihaisa chilimakkara, olisi vielä viitisen vuotta sitten jäänyt kaupan kylmähyllyihin.
"Uudet vahvat maut ja kevyet kalkkunatuotteet", Turunen listaa makkaraperheen tärkeimpiä tulokkaita.
Suomalainen makkarankulutus ei ole menossa selkeästi mihinkään suuntaan, vaan se on jakautunut monenlaisiin kuluttajaryhmiin, kertoo toimitusjohtaja Jorma Orvola Kotivara Oy:stä.
"Jos määrässä mitataan, 80 prosenttia ostaa perustavaraa, jonka lisäksi voidaan ostaa mausteisempia makkaroita. Perusmakkaran kulutus ei ole muuttunut."
Orvolan mielestä suomalaiset kuluttajat ovat siinä mielessä konservatiivisia, että he kokeilevat innokkaasti uutuuksia, mutta eivät herkästi muuta perusruokavaliotaan.
Kesän myynti
ennallaan
Suomalaiset söivät viime vuonna makkaraa 27,4 kiloa asukasta kohti. Makkara maistui saman verran vuonna 2000. Lukuihin on laskettu niin kesto-, leikkele- kuin ruokamakkarat.
Makkaroiden myyntimäärät nousevat kesäisin. Meetvurstikauppa on Orvolan mukaan käynyt tänä kesänä hyvin ja se ylittää viime kesän.
"Grillimakkaroissa pysytään viimevuotisessa. Kesä on tosin vasta puolivälissä. Jos tulee helteet, voi mennä oikein hyvin."
Kesäaikainen makkarankulutus vaihtelee ylipäänsäkin vain vähän. "Hyvänä kesänä plus viisi prosenttina, huonona kesänä miinus viisi prosenttia", Turunen kiteyttää.
Lämmintä viime vuoden toukokuuta Turunen pitää vuosisadan parhaana, mutta hän toteaa, ettei suomalainen hylkää makkaroita kylmänäkään kesänä.
"Jos kesä tulee ennen aikojaan ja jatkuu myöhempään, silloin se näkyy myynnissä."
Tuonti
ei vaikuta
Atrian Turunen pitää Suomen tämänhetkistä makkaratarjontaa erittäin hyvänä. "Mitään ei puutu. Grillimakkaroissa olemme johtavia maita. Makuvariaatiota, joita Suomessa on, ei edes Keski-Euroopasta löydä. Suomessa makkaroita löytyy joka lähtöön."
Makkarantuonti ulkomailta ei ole vaikuttanut millään tavalla suomalaisyritysten asemaan tai myyntilukuihin.
"Jokaisessa maassa on omanlainen makkarakulttuurinsa. Suomessa on totuttu grillaamaan makkaraa kesämökeillä", Turunen sanoo.
Kotivaran jalostemyynnistä 15 prosenttia tulee Ruotsista.
"Suomalaisilla makkaroilla on hyvä maine Ruotsissa. Pyrimme olemaan Ruotsissa nimenomaan suomalaistuotteilla", Orvola valottaa.
Atria toimii pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla. Sen yhtiöt Ruotsissa valmistavat makkaraa paikallisin reseptein.
Viime vuosien BSE-kohulla ei ole Turusen mukaan ollut minkäänlaista kestovaikutusta, sillä lihankulutus on kasvussa.