Sellutehtaalla 41 vuotta koneistajan töitä tehnyt Matti Mäkinen, 57, ei peittele tyytyväisyyttään. Hän on yksi Stora Enson työttömäksi jättämistä kemijärveläisistä, joka on löytänyt oman alansa töitä ja vieläpä samasta tehdasrakennuksesta.
"Arktosin tulo Kemijärvelle merkitsi minulle lottovoittoa, ja näköjään monelle muullekin. Aika moni Stora Enson entinen työntekijä on saanut täältä töitä. Monia tehtaan poikia on myös kurssilaisten joukossa", hän kiittelee.
Mäkinen palasi uudelleen sorvin äärelle lokakuun 20. päivänä viime vuonna. Hän kehuu Mikkelistä tulleiden ammattilaisten taitoja CNC-koneiden kimpussa. Konepajapäällikkö Ismo Pulkkisen hän arvioi kuuluvan alansa huippuihin Suomessa.
"Työ poikkeaa edellisestä työpaikasta oleellisesti siinä, että täällä työtehtäviä ei ole rajattu, vaan jokainen osallistuu kaikkiin töihin. Periaate on, ettei työkaveria jätetä yksin, vaan tarvittaessa automaattisesti mennään auttamaan. Tämä on tärkeää varsinkin nyt, kun tehdasta rakennetaan", hän kertoo.
Matti Mäkinen tuli aikanaan Kemijärven sellutehtaalle oppipojaksi. Hän uskoi, että tehtaalta hän pääsee myös eläkkeelle. Toisin kuitenkin kävi, kun Stora Enso yllättäen lakkautti tehtaan. "Se oli kova ja katkera pala. Tuntuu, että vasta nyt, reilun vuoden kuluttua, olen siitä selvinnyt."
Mäkinen tunnustaa pelänneensä, että hänen työuransa päättyi Stora Enson tehtaan kanssa yhtä aikaa. "Sen verran haistelin mahdollisuuksia, että töitä olisin saanut etelämpää. Kuitenkin päätin, etten muuta Kemijärveltä mihinkään."
Mäkinen tarttui oljenkorteen heti, kun hän kuuli, että liimapuupalkkitehtaan lisäksi sellutehtaan alueelle tulee myös konepaja. Hänen toiveenaan oli saada tehdä vielä muutama työvuosi ennen eläkeikää.
"Nyt olen pannut kaikki peliin. Jos tällaisella kokeneella kaverilla on jotakin annettavaa nuoremmille, niin olen täysillä mukana. Työporukat täällä ovat sopivia sekoituksia nuorista ja kokeneista. Työporukoissa on tosihyvä henki, mikä minusta on erittäin tärkeää", hän kertoo.