Mä­ki­kot­kat tuu­lel­ta suojaan Yli­tor­niol­la

Ylitorniolla on lyöty iso vaihde silmään. Kunnanjohtaja Erkki Keski-Nikulan pöydällä ovat piirustukset maailman ensimmäisestä katetusta lentomäestä. Se on piirretty Aavasaksan rinteeseen. kovin haaste on 20-25 miljoonan euron rahoitus.

Ylitorniolla on lyöty iso vaihde silmään. Kunnanjohtaja Erkki Keski-Nikulan pöydällä ovat piirustukset maailman ensimmäisestä katetusta lentomäestä. Se on piirretty Aavasaksan rinteeseen.

"Hanke on realistinen ja toteuttamiskelpoinen", kunnanjohtaja sanoo.

Keski-Nikulalla ja muilla lentomäkityöryhmän jäsenillä on lujasti töitä jäljellä, ennen kuin Aavasaksan pintaan aletaan rouhia tunnelia ylämäelle ja ruopata uraa alastulomäelle. Kovin haaste on rahoitus: kustannukset ovat arviolta 25-30 miljoonaa euroa. Mäen pitäisi olla pystyssä viiden vuoden kuluttua.

Kunnanjohtaja Keski-Nikula tietää, että pienen Ylitornion rahkeet eivät urakkaan riitä. Rahat pitää kaapia muualta, muun muassa valtiolta.

"Tällaiseen poikkeukselliseen hankkeeseen on saatavissa myös kansainvälistä rahoitusta", hän uskoo ja katselee mäkihyppyä sponsoroivien suuryritysten perään.

Kansainvälisen hiihtoliiton mäkihyppykomitean puheenjohtaja, rovaniemeläinen Jouko Törmänen on Keski-Nikulaa varovaisempi sanakäänteissään.

"Hanke on lähtökohdiltaan mielenkiintoinen, mutta siinä on vielä aika monta asiaa selvitettävänä: raha ja monia muita asioita lähtien rinteen kalloperätutkimuksista", hän sanoo.



Käytössä vaikka
jokaisena päivänä


Suunniteltu lentomäki on HS207, jossa on mahdollista vetää 230-240 metrin hyppyjä. Sen lisäksi rinteeseen on piirretty suurmäen kokoluokkaa (HS133) oleva harjoitusmäki. Kunnanjohtaja Keski-Nikula sanoo, että katettuna ja kallioon ruopattuna harjoitusmäki olisi käytössä 300 vuorokautta vuodessa.

"Tai vaikka vuoden jokaisena päivänä. Lumi pysyy kallion sisällä, kun vedetään putket alle. Käyttöpäiviin verrattuna kustannustaso on erinomaisen edullinen", hän sanoo.

Aavasaksa on osa ympäristöministeriön nimeämää kansallismaisemaa. Vaaran huippu ja sen muutama historiallinen rakennus on suojeltu. Keski-Nikulan mukaan nämä eivät ole mäkihankkeen esteenä. Kunta on jo aloittanut tarvittavat kaavamuutokset.

"Kaavassa alue on merkitty matkailu- ja virkistysrakennusalueeksi. Alueella on 70 hehtaaria kunnan omia maita ja lisäksi metsähallituksen hakkuilta suojattuja maita", Keski-Nikula sanoo.

Kuntalaisille ja muillekin hanketta esitellään kahden viikon kuluttua maanantaina (16.4.).

Suunnitelmat eivät rajoitu vain katettuun lentomäkeen ja katettuun katsomoon. Mäen juurelle Ylitorniolle on tarkoitus perustaa mäkihyppyyn erikoistunut lukio.



Kaksi erilaista
mäkihanketta


Aavasaksan suunnitelmat saivat ilmaa siipiensä alle vuodenvaihteen jälkeen. Maaliskuussa hankkeen puuhamiehet ovat esitelleen suunnitelmiaan muun muassa Salpausselän kisoissa Lahdessa ja Planicassa, jossa hypättiin maailmancupin päättävät kolme lentomäen kisaa.

Keski-Nikula sanoo, että vastaanotto mäkihyppypiireissä on ollut "mahdottoman hyvää".

"Kaikki maailmancupin hyppääjät antoivat nimensä tämän suunnitelman tueksi."

Aivan joka puolella ei kuitenkaan taputeta käsiä innostuksesta yhteen. Pari sataa kilometriä koillisessa Suomulla on suunnittelutyötä tehty viimeiset kolme vuotta. Hanketta vetävä Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva hymähtää Aavasaksan suunnitelmille.

"No joo. Onhan näitä tämmöisiä ollut: välillä on korotettu Tahkovuorta ja välillä rakennettu hyppyriä kaivoskuiluun."

"Aavasaksan hanketta on vaikea kommentoida, kun mitään kovin konkreettista ei ole", Korva sanoo.

Korvan mielestä Aavasaksan hanke ei syö maata Suomun hankkeen alta. Se etenee omaa vauhtiaan.

"Me olemme tehneet perusteelliset tekniset selvitykset, olemme selvittäneet rahoituskuviot ja tehneet lisäselvityksiä. Huhtikuussa julkistamme toteutusaikataulun ja teemme rahoitusesityksen."

Ilmoita asiavirheestä